sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Onko vehnän syöminen hyvä vai paha juttu?

Onko valkoinen vehnä kaiken pahan alku ja juuri vai välttämätöntä ravintoa? Eilisen leivänmussutus-postauksen innoittamana päätin sukeltaa vähän lisää vehnänsyönnin ihmeelliseen maailmaan. Teemaan sopii, että poikaystävä nauttii tuossa vieressä aamiaiseksi pain au chocolat, jotka jäivät yli eilisiltä synttäreiltä...

Tosiaan oloni on nyt valkoisen viljan syönnin (lähes) totaalisen lopettamisen jälkeen paljon parempi ja energisempi. Vatsa on litteä, eikä turvonnut ja ilmavaivainen kuten vehnää mässäillessäni. Myös aineenvaihdunta toimii kiitettävän ripeästi. Silloin tällöin syön kyllä rakasta ruisleipää, mutta sitäkin hillitysti.

"Wheat belly"eli vehnävatsa taitaa siis olla tosiasia. Makuja.fi-sivustolla kerrotaan tohtori William Davisin kirjasta Lose Wheat, Lose Weight, joka nimensä mukaan tyrmää täysin nykyisen kaltaisen vehnän käytön ruokavaliossamme. Vehnä ei vain kerrytä kiloja, vaan on myös pahaksi sydämelle.

"Kutsun ilmiötä vehnävatsaksi, vaikka voisin vallan hyvin kutsua vehnänsyöjiä myös rinkeliaivoksi tai keksinaamoiksi, sillä vehnä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyteen", Davis kommentoi.

Heh. Ja kappas, Davis päätyy samaan huomioon kuin minäkin – ja varmasti moni muu. Eli jos rakkaan leivän, pizzan ym. vehnämässyn unhoittaminen tuntuu kovin rankalta, kannattaa aloittaa varovasti "kokeilujaksolla". Nopeasti huomaa, ettei mieli edes tee kyseisiä tuotteita. Uskomatonta, mutta totta! 

En olisi vielä pari vuotta sitten voinut kuvitellakaan, että kävelisin tyynenä ja tyytyväisenä lähikaupan paistopisteen ohi. No juu, hieman sinne vilkuilen ja tuoksuuhan vastapaistettu leipä edelleen taivaalliselta. Mutta kun ajattelee omaa oloa ja hyvinvointia, niin päätös on helppo.


Tohtori Davisin Wheat Belly -blogissa voi tutustua lisää herran ajatuksiin. Eikä Davis suinkaan ole yksin, jo pienellä googletuksella löytyy isot määrät keskustelua, kokemuksia ja tutkimusta vehnästä ravintona. 

Paras on kuitenkin kokeilla itse ja luottaa omiin tuntemuksiinsa. Jokainen meistä kun toimii pikkuisen eri tavalla. 

Etenkin vehnättömän ruokavalion alussa voi joistakin tuntua karsealta. Davisin mukaan tämä on vaan vierottautumisoire, samoin kuin mistä tahansa "pahasta". Kannattaa siis odottaa hetki eikä heti vetää johtopäätöstä, että ehkä minä tarvitsen vehnää. Tuskinpa...

2 kommenttia:

  1. Mitä yleensä syöt aamiaiseksi? Leivät on ollut itsellekin se helppo vaihtoehto, mutta nyt olen kuntokuurilla ja personal trainerini suositteli enimpien viljojen karsimista ruokavaliosta. Olo on kieltämättä parempi. Aamiainen on tällä hetkellä joko proteiinipitoinen smoothie, rahkaa tai munakasta. Saahan niitäkin varioitua loputtomiin, mutta kuulisin silti mielelläni vaihtoehtoja :)

    VastaaPoista
  2. Hm... en taida olla paras aamiaisvinkkaaja, sillä olen vähän huono syömään aamuisin. Tuntuu, että vatsa nukkuu vielä ja nälkä tulee vasta myöhemmin aamupäivästä. :) Yleensä käsken itseni syömään edes jotain, joka on yleensä rahkaa/jogurttia marjojen tai hedelmien ja siementen/kauraleseiden kanssa... ja kahvia! :)

    Joskus ehtiessäni väännän smoothieita, joita saa tosiaan varioitua vaikka miten. Pitäisi kyllä ottaa ja ideoida jotain muutakin aamulla suuhun pantavaksi! Ainakin viikonloppuisin, kun aamu on vähemmän kiireinen... palataan siis asiaan! :)

    Kiva kuulla, että olo on viljan karsimisen myötä parantunut! Ihan samat fiilikset olleet täällä, on se kumma juttu kyllä...

    VastaaPoista