tiistai 29. lokakuuta 2013

Avartavaa kotimaanmatkailua Imatralla

Huh, mikä viime viikko! Odotettavasti hullunmylly huipentui syysflunssaan. Ei ihme, että elimistö pisti stopin moiselle menolle.

Leipätöiden ohessa tein nimittäin pariakin muuta (stressaavaa) proggista ja aika monta juttua odotteli kirjoittamistaan... taisin vaihteeksi hieman yliarvioida vuorokauden tuntien riittävyyden. Toisaalta on hienoa tietty, että mielenkiintoisia hommia riittää.

No, nyt vihdoin ehtii ja täytyy pysähtyä ja levätä. Olen nukkunut kaksi päivää putkeen, ja pahin räkiminen alkaa onneksi olla ohitse.

Heräilläoloaikana olen kolunnut keittiön kaappien perukoita etsien edes jotain, mitä tekisi mieli. Itselläni sairastaminen vie tosi tehokkaasti ruokahalun, ihan kaipaan normaalia nälän tunnetta. Toisaalta kulutuskin taitaa olla aika nollissa, kun vaan nukun.

Flunssa alkoi jo viime viikonloppuna, mutta kroppa antoi minun onneksi ensin nauttia ex tempore -matkastamme Imatralle ja Lappeenrantaan! Oli nimittäin synttäriviikonloppuni ja halusin tehdä jotain erityistä.

Pitkähkön pähkäilyn jälkeen päädyimme Imatraan, en kyllä muista miksi. No, kumpikaan, poikaystävä tai minä, emme olleet koskaan käyneet siellä.

Hauskaa oli, ja stressi unohtui. Tosiaan suosittelen vaihtamaan maisemaa mahdollisimman usein, eikä aina tarvitsi lähteä muille maille! Kotimaan matkailu jos mikä avartaa, sitä paitsi Imatra oli niin täynnä venäläisiä, että fiilis oli sama kuin jos olisi vierailulla naapurimaassamme.

Imatran uljas Valtionhotelli.



Poikaystävä maistoi kuuluisan Vedyn Imatran markkinoilla. Itse nautin tuoreesta kaalipiirakasta, jota en vaihteeksi ehtinyt kuvata ennen syöntiä. Täytyy panostaa tähän. ;)
Pikavisiitti Lappeenrannan Linnoitukseen - hieno paikka, josta en ennen tiennytkään!

Pikku pettymys oli itse Imatrankoski, joka kuulemma virtaa vapaana vain parin kuukauden ajan kesäisin ja silloinkin vain noin 17 minuuttia klo 18. Plääh!

Olin niin ajatellut tuijottavani jokea vakavana syntymäpäivänäni ja pohtivani ajan ja elämän virtaamista ja muuta syvällistä... ei sitten.

Toisaalta vain hetkittäin vapaana virtaava joki on juurikin kuin elämä: eihän sekään mitenkään tasaisesti virtaa ja mieleen jää vain hetkiä sieltä ja täältä. Siksikin kannattaa jättää kodin mukavuus taakseen ja kokea maailmaa, ne hetket yleensä jäävät mieleen!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti