Unicafe & opiskelijaruoan ankeus

Käytiin tänään töistä syömässä opiskelijaruokalassa, joka sijaitsee kätevästi toimistoa vastapäätä. Ennen kesälomia kävimme paikassa usein, ja mielestäni – vaikken opiskelija-alennusta enää saa – ruoka oli "ihan ok" ja suht hintansa väärti. Varsinkin, koska salaattipöytä oli runsas, leipää monta sorttia ja ateriaan kuului jälkiruoka.

No, tänään ei tarvinnut kuin astua sisään ja tajuta että jokin oli muuttunut. Paikka vaikutti sairaalamaisen kliiniseltä, ankealta, keitto-vaihtoehtoa ei enää ollut ja leipäpöydässä oli vain muutama vaihtoehto, eikä tietenkään mitään vastaleivottua (tai no lämmitettyä).

Selitys saatiin nopeasti, sillä työkaveri tiesi että ravintoloitsija oli vaihtunut: Unicafe oli voittanut Metropolian tarjouskilpailun ja korvannut Palmian, joka ennen vastasi kaikista Metropolian ruokaloista.

Ankeahkon ruokailun aikana juttelimme lisää asiasta. Opiskelijat ovat kuulemma nousseet kapinaan, sillä ruokaa saa liian vähän. Äsken huomasin, että aiheesta on ollut juttua esim. Metrossa otsikolla Metropolian opiskelijat saavat liian vähän ruokaa, nyt elokuun lopulla. Hyvä, ettei asiaa purematta niellä! Kirjaimellisesti...

Unicafesta kommentoidaan tiukkoja "vain yksi XX / henkilö" -rajoituksia sillä, että lounaan tulee koostua useista osista, ei pelkästä lämpimästä ruoasta. Toki, mutta mitä jos salaatit ja leivät eivät esim. sisällä mitään kunnon proteiineja, kuten tänään (lehtisalaattia, kaalia ja porkkanaraastetta ja no juu: herneitä).

Ruokalassa vastaan iskevät isot julisteet, jotka vievät lopunkin ilon ruokailuhetkestä: niissä komeilee se peruslautasmalli, jossa on puolet vihanneksia, 1/3 lihaa/kalaa/kasviksia ja 1/3 energialisää.

Energialisäke, hyi hitto! Kuka viitsii kutsua ruokaa tuollaisella nimellä, varsinkin kun yleensä kyse on "tyhjästä energiasta" eli valkoisesta riisistä tai pastasta, jota en lautaselleni halua.

Summa summarum: ruoan taso on kaikkiaan laskenut, ja jopa kahvikupit pienentyneet! (Eikä niihin saa enää kansia, minkä vuoksi työkaveri läikytti omansa liukkaissa portaissa...)

Harmillinen juttu myös Palmialle, jonka kaikki entiset työntekijät ovat ilmeisesti lentäneet pihalle. Ainakin sen verran amatöörimäiseltä palvelu vaikutti tänään. Alkukankeutta, ehkä.

Opiskelijat: jatkakaa kapinaa: hyvä, ravitseva ja kauniisti tarjottu ruoka on tärkeää köyhälle opiskelijalle – sekä henkisesti että fyysisesti. Olen puolellanne, vaikken enää opiskelija olekaan!

Flu Survival Kit ja muita käytännön ideoita flunssaan

Kolmas flunssapäivä, ja olo on ainakin 10 kertaa karseampi kuin eilen. Hetkinen, ei tämän näin pitänyt mennä?! Kaiken kukkuraksi poikaystävä heräsi kurkkukipuisena ja kaikkihan tietävät vanhan totuuden miesten sairastamisesta. Lempparipalvelustani Pinterestistä löytyi oikein osuva kuva aiheesta.

Imuri kuvassa tosin istuu meillä toisiin käsiin, sillä äsken poikaystävä tarttui toimeen ja imuroi (sekä kuuntelee täysillä jotain jumputusmusaa), pienen painostuksen alaisena. Totesin, että meidän pölymäärät ei ainakaan edesauta paranemista ja nostelin muutaman isommista villakoirista näytille. Huh! Eli en valita meteliä, vaikka päässä jomottaa aika tavalla.

Muutoin päivä on jälleen kulunut sohvalla maaten, mikä ei niin haittaa kun katsoo ulos. Lisäksi olen häippäissyt kolmeen otteeseen nukkumaan parin tunnin settejä - uni on paras lääke! Ja internetittömyys & televisiottomuus! Krhm, kohta pitääkin taas laittaa netti kiinni ja keskittyä parantumiseen.

Sitä ennen kuitenkin asiaan! Flunssaa - jota jokainen meistä sairastaa ihan riittävän usein - kannattaisi ehdottomasti hyödyntää paremmin tuotekehittelyssä! Itse ainakin olisin valmis syytämään rahaa lähes mihin vain, mikä parantaisi oloani. Pinterestistä löytyi pari lupaavaa keksintöä. Sitä paitsi selviytymiskitti olisi "kiva" lahjaidea toipilas-kaverille. Lisäksi voisi myydä yllätys-settejä tuomaan vähän jännitystä flunssapotilaan tylsään päivään.

Ja tässä vähän flunssan estetiikkaa tuotuna kodinsisustukseen. En tiedä, haluaisinko vihreää saippuaa päästelevää räkänenää kylpyhuoneeseen, mutta osuva idea joka tapauksessa.

 Flunssa on myös ihan liian vähän hyödynnetty aihe taiteissa. Äkkiseltään mieleen tulee vain Helene Scherfbeckin maalaus Toipilas ja jotkut Ebolaviruksella revittelevät kauhuleffat. Mutta mitä kaikkea ihan tavallisesta perusflunssastakin saisikaan revittyä irti! Ehkä...?

Sitten pari vähemmän tunnettua vinkkiä flunssan torjuntaan. Toisen toimivuudesta ei ikävä kyllä ole tietoa, mutta ensimmäistä eli vodkaa nautittuna erilaisissa kuumissa juomasekoituksessa, suosittelevat ihan kaikki tapaamani venäläiset. Viimeksi yksi sympaattinen myyjäpoika Vallilan kirpputorilla. 

Vodkasta en juuri perusta, mutta kotoa löytyy jättipullo Venäjältä tuotua rommia, joka ajanee saman asian. Ainakin eilen illalla lorautin sitä aimo annoksen teehen... tujua tavaraa olikin tuo rommi värjätyn veden kanssa, eli paljon hunajaa joukkoon myös!

Loppukevennys. Söpöt eläintenkuvat auttavat tautiin kuin tautiin, varsinkin jos nekin inhimillistetään potilaiksi. Näyttäisinpä itse yhtä söpöltä kuin tämä koira meikittömänä, nenä punaisena, tukka roikkuen ja päälläni poikaystävän jättisuuri & lämmin kylpytakki. No, sairaana saa näyttää just siltä kuin näyttää!

Huumorilla flunssa kumoon!

Mikä piristää kun pää on täynnä räkää? Nauraminen muiden kustannuksella tietenkin! Netti on pullollaan Facebook-mokia ja iPhone-mokia, jotka naurattavat aina ("miten joku voi olla noin tyhmä?!) ja ovat samaan aikaan ihanan viattomia - anonyymit tyypit kun eivät joudu kärsimään muiden naureskelusta...

Piristystä tarvitaankin. Toinen flunssapäivä alkoi "rennosti", kun heräsin sarjamurhaaja-painajaisesta peruuttamaan kännykän häläriin - piti peruuttaa aamun hieroja-aika, jota olin odottanut koko viikon. Blääh. Kaktus kurkussa oli kasvanut yön aikana ripeää tahtia, ja olo oli kaikin puolin kelju - niin kuin sairaalla yleensä tuppaa olemaan.

Hierojan lisäksi peruutin kaverin synttärit (joilla oli tarkoitus grillailla jättikatkarapuja sekä nauttia sienipiirakkaa ja jogurttikakkua), treffit parin muun kaverin kanssa, poikaystävän kaverin synttäribileet ja R&A-elokuvan. No, ei ainakaan tarvii miettiä, mitä viikonloppuna tekee sohvalla löhöämisen lisäksi... On se niin väärin sairastaa viikonloppuna!

Mutta valitus sikseen, poikaystävä-parka on jo joutunut sietämään sitä urheasti koko päivän! Ja positiivisen kautta: elimistö tietää milloin on aika pysähtyä ja levätä, kaikkea ehtii kyllä tehdä yllin kyllin tulevinakin päivinä, viikkoina ja kuukausina - ehkä jo huomenna...

Kinasteltiin myös poikaystävän kanssa, pitääkö kipeänä syödä. Perusruoka kun ei todellakaan maistu - sen sijaan maistuvat kaikki korvikkeet: karkki, jäätelö, limu, suklaakin... Pidin pääni, tosin sorkin ja maistelin hänen valmistamaansa broileria - kuin joku kinasteleva pikkulapsi.

Toisaalta tässä on ehditty viettää laatuaikaa yhdessä sohvalla. Pitkään aikaan ei ollakaan ehditty jutella rauhassa niitä näitä.

Ööö onneksi me syötiin vaan perusbroileria tänään...

Ollaan kuunneltu poikaystävän teininä tekemää elektronista musaa (huh!) ja esittelen sille ainakin omasta mielestäni hassuja videoita ja kuvia netistä... Tässäpä pari muidenkin sairastajien iloksi! Ja tsemppiä meille kaikille, kohta ollaan terveiden kirjoissa. Tärkeintä on pitää yllä hyvää mielialaa ja olla itselleen hellä. :)