Pitäkää huolta kallonpohjalihaksistanne, auts

Huhhuh. Kävin tänään pitkästä aikaa omalla rakkaalla hierojallani kotikulmilla Kampissa. Nuori mies huokaili minua hieroessani tuttuun tapaansa – niin jumissa niska- ja kallonpohjalihakseni jälleen olivat. Ja varmasti monet monet muutkin lihakset.

Pannaan nyt edes nätti kuva piristämään niskajumitus-aihetta.

Hieroja-parka. Vielä loppukeväästä hän totesi toiveikkaana, että lihakseni alkavat jo muistuttaa normaalin ihmisen lihaksia.

Tänään tuntui, että oltiin takaisin nollassa, jopa miinustasolla. Edelleen nyt illalla kaikki paikat ovat kipeinä, vaikka hyväähän 45 minuutin hieronta tietty teki. Ja eikun ensi viikolla uusi setti.

Suurin, ainakin kivuliain, jumittajani ovat kallonpohjalihakset. En edes tiennyt sellaisten olemassaolosta ennen kuin hieroja painoi niitä ja älähdin kivusta.

Löytyi ongelman alku ja juuri, joka pahimmillaan aiheuttaa minulle kovaakin päänsärkyä ja outoa huimausta. Eikä tällainen päänsärky hellitä juuri millään! Vastaavaa kokeneet tietävät, mistä puhun.

Yleensä syytän päätetyötä lähes kaikista nykyajan kasvattien lihasvaivoista, enkä taida olla kovin väärässä.

Olen varma, että parinkymmenen vuoden päästä ihmiset kauhistelevat nykyajan päätetyöläisen elämää ja sitä, kuinka miljoonat ihmiset pilasivat terveytensä istumalla 8 tuntia päivässä oudossa, enemmän tai vähemmän huonossa asennossa, ruutua tuijottaen. Hullun hommaa! Meidän sukupolvi taitaa olla julman ihmiskokeen kaniineita...

Ei auta, töissä on ainakin näillä näkymin istuttava ja hierojalla käytävä ainakin kerran kuussa.

Onneksi liikunta auttaa (tosin päätin palata nyrkkeilytunneille vasta syyskuun alusta, sitä ennen haluan vain juoksennella ulkona).

Sain hierojalta myös hyviä venytysliikkeitä, joita en tosin kärsimättömänä tyyppinä ole jaksanut "ihan joka päivä" tehdä. On muka niin kiire, ettei ehdi päätään käännellä. Justiinsa.

Vetreeksi.fi-sivustolta löytyi näin nopsalla googletuksella passeleita venyttelyvinkkejä, ja näitähän on netti pullollaan. Tälle sivustolle erityispisteet hyvin epätyypillisistä kuvista, ei mikään perusmallli trikoissaan poseeraamassa! ;)

Onko teillä muilla vastaavia ongelmia, jotka vaan jatkuvat ja jatkuvat? Erityisesti: onko löytynyt oikeasti tehokkaita keinoja oireiden lievittämiseksi – tai jopa lopullisesti tuhoamiseksi? Kaikki vinkit otan kiitollisena vastaan!

Hierojalla ramppaamista - loppu(työ)elämäkö?

Tänään kävin kolme päivän flunssan jälkeen kääntymässä töissä - vain jotta ystävälliset työkaverit "ajoivat" puoliltapäivin takaisin petiin kuultuaan röheän yskäni. Olo oli kyllä aika surkea, kun selvisin tihkusateessa kotiin ja vällyjen alle etätöihin Finrexiä kiskoen.

Iltapäivälle varattua hieroja-aikaa en silti halunnut peruuttaa - olin jo kerran joutunut siirtämään aikaa flunssan takia ja viiden päivän makaamisen jäljiltä niskat ovat niin vallan turkasen jumissa.

Sateinen Baana = autio ja hiljainen. Kuten koko kaupunki tuntui olevan tänään.

Ihan hävetti mennä uudelle hierojalle, tällä kertaa kokeilin kotikulmilla Kampissa sijaitsevaa Flow21:ta, joka on myös kampaamo. Mukava ja pätevä nuori naishieroja olikin - ja voi kamala sitä muljahtelua ja natinaa! Tilanne taisi olla "aika" paha, koska hieroja päivitteli niskojani moneen otteeseen. Ja kyllähän minä sen tiesin, viime viikkoina olen kärsinyt jopa kovista päänsäryistä.

Hiukan jännitin hierojaa myös siksi, että flunssa on edelleen päällä. Luin netistä pelotteluja, kuinka kipeänä ei saisi mennä hierojalle - ja itsekin olen kuullut tämän - jopa hierojalta. Ihme kyllä hieronta teki tällä kertaa oikein hyvää, tosin lihakset olivat selvästi normaalia jäykemmät.  Edes nenä ei alkanut vuotaa, vaikka pää roikkui puoli tuntia reiässä. Mikä tärkeintä, tuli hyvä ja rento mieli. Varasin saman tien uuden ajan ensi viikoksi. Kun lihakset on tosi kipeinä, kannattaa mennä useamman kerran putkeen ja tiheään tahtiin. Rahaa menee, muttei auta... No, 30 euroa 1/2 tunnin hieronnasta on normi hinta Helsingin keskustassa.

Vaahterat on saaneet jo kaunista väriä Marian sairaalan kulmalla. Syksy.

Nyt makaan kotisohvalla ja kiroan sekä särkeviä lihaksia että niiden aiheuttajaa: perskeleen päätetyö! Kahdeksan tuntia paikoillaan tietokoneen orjana ei todellakaan ole se, mitä varten ihmisruumis on suunniteltu. 

On surkeaa ja siis ihan kamalaa, miten yhä uudet sukupolvet pilaavat terveytensä päätetyössä! Tai no, ennen tietokoneita asiat olivat tietenkin paremmalla tolalla... Saa nähdä kauanko kestää, ennen kuin työelämä tajuaa tämän ja asioita muutetaan radikaalisti! Mitä järkeä ylipäänsä on päivystää meilissä koko ajan?! Sitä vartenhan on luotu kaikki hienot mobiilisysteemit, jotta voisimme tehdä töitä silloin kun sille on oikeasti tarvetta - ja mistä itse haluaisimme. No, vallankumousta odotellessa jatkan hierojalla ramppaamista - ja ensi viikolla vuorossa on myös fysioterapeutti.

Yhdyn täysillä seuraavan kuvan sanomaan.