Jollei sauna, Corona ja hieroja auta niin...

Eilen valittelin kurjaa, flunssaista oloa. Vilutti, vaikka jalassa oli kolmet villasukat ja päällä superlämmin peitto. Kurkussa kasvoi kovaa vauhtia kurja kaktus ja olin kuin maani myynyt. 

Tänä aamuna olin kuitenkin sen verran fiksu ja aikuinen, etten mennyt töihin vaikka tietenkin olisi ollut niin maar kamalasti hommaa ennen lomia. Terveys on tärkein, sen alan pikku hiljaa tajuta. Ja täten kannustan - melkein pakotan - kaikkia pysymään kotona, jos olo on kurja! Ajatelkaa itseänne - ja työkavereita!

Lepo (= puoli päivää työmeilissä roikkumista ja loppupäivä Facebookissa hengaamista) kuitenkin auttoi, varsinkin kun homman sai hoitaa sohvalta ja sängystä käsin ja väliin lipitteli isoja kupillisia teetä - ja rommikaakaota, nam! "Löysin" kaapista nimittäin kesällä Venäjältä ostaneeni halvan litran rommipullon, jota iloisesti lorauttelin kaakaoon (yksinään se on pahaa). Virallisesti olin siis tänään sairaslomalla, joten eiköhän tämä ollut ihan sallittuakin...

Kaikki rakastaa hierontaa. (Tahtoo koiran!)

No, oudoissa asennoissa työskentely & orastava flunssa tosin aiheuttivat sen, että niskat ja hartiat jumittivat täysin. Onneksi illalla odotti hierojan käsittely ja aaaaaah se teki hyvää! Hieroja-parka tosin huokaili raskaasti, kun olin niin jumissa ja antoi ystävällisesti mennä yliajalle, jotta saadaan lihakset edes vähän joustamaan. Nyt olo on parempi ja parin päivän päästä alkava loma viimeistään tekee tästä naisesta jumittoman - henkisesti ja fyysisesti! :)

Hierojan päälle menimme vielä poikaystävän kanssa taloyhtiön saunaan, ja hän sai minulta lahjaksi Alepasta ostamani donitsin - kuin lapselle tarjoaisi launtai-pussista. Vaikken itse donitseista perusta, toisen riemua on ilo katsella. Ja haukata palanen, tietty.

Sen sijaan minulla maistui saunan päälle kylmä Corona - lemppariolueni! Sauna, viina... ainoastaan terva jäi kokeilematta, eikä ollut edes tervasaippuaa, ehheh. Mitä luultavimmin kokeilu jääkin välistä, sillä olo on jo vetreämpi! Uskomatonta mutta totta! Nyt vielä kunnon yöunet päälle niin voilà, eikä jäljellä ole kuin kaksi työpäivää (thank god), ne kestää vaikka päällänsä seisten kuten mummo sanoi.

Lumimyrskypäivä - hyvää aikaa venytellä

Huhhuh mikä sää! Kun makaa sohvalla yöpaidassa höyryävä kahvikuppi kädessä ja uunituore Hesari edessä, niin ei ihan ensimmäisenä tule mieleen pukea päälle ja sännätä ulos venyttelytunnille.

Thomas Hoepker. Old woman in a snowstorm. 1954.

Mutta tuska - kuukausia kestäneen stressin ja raatamisen lukkoon jumiuttamat jäsenet - ajavat ihmisen epätoivoisiin tekoihin.

Vaikka kuinka yrittää vakuuttaa itselleen, että sää on asennekysymys niin EIKÄ OLE. Sää voi olla kiva ja kannustaa tekemään juttuja, kuten esimerkiksi Espanjassa, tai surkea kuten Suomessa ihan liian usein.

Kas näin Montrealissa vuonna 1939. Suojuksia lumimyrskyä vastaan. Kelpaisi mullekin. Ja onnitelkaa itseänne, kaikki rillipäät, jotka eivät joudu kärsimään silmiin täysillä iskevistä jäisistä piikeistä. Aarg.

Mutta selvisin venyttelytunnille kuntonyrkkeilykouluuni, Sörnäisten Savate Clubille, ja hyväähän se teki.

Eli jos olette jumiutuneet sisälle tietokoneen tai telkun ääreen, niin muistakaa välillä venytellä! Tässä muutama fysioterapeuttini suosittelema liike jumiutuneita niskoja ja hartioita vetreyttämään - yleisimmät jumit ainakin meikäläisellä. Maailman yksinkertaisimpia, mutta toimii kun jaksaa toistaa.. ja jaksaa hetkeksi kammeta itsensä ylös sohvalta! Nämä kuvitukset poimin Fysikaalinen hoitolaitos Sillanpään verkkosivuilta.

Liikuta päätä puolelta toiselle. Kädellä voi tehostaa liikettä. 

Kallista pääsi oikealle sivulle, nosta leukaasi hiukan ylöspäin, että tunnet venytyksen kaulan etupuolen lihaksissa. Voit tehostaa venytystä vielä painamalla oikealla kädellä vasempaa solisluuta alaspäin. Pidä venytys taas 20 sek. Sama toisinpäin.

Sormet ristikkäin pään takana/niskassa: Taivuta päätäsi eteenpäin, kunnes tunnet venytyksen niskassa. Anna venytyksen tuntua noin 20 sek. Palauta hitaasti.

Kallista pääsi oikeaa kainaloa kohti viistoon. Tehosta venytystä painamalla oikealla kädellä päätäsi alaviistoon. Pidä venytys 20 sek. Palauta hitaasti ja tee sama toisinpäin.

Netti on pullollaan helppoja venytysohjeita, muun muassa Hesarin sivuilta löytyy perinpohjaiset niskan venyttelyohjeet ja UKK-instituutin sivuilla on lisää venytyksiä muillekin osillemme...

Hierojalla ramppaamista - loppu(työ)elämäkö?

Tänään kävin kolme päivän flunssan jälkeen kääntymässä töissä - vain jotta ystävälliset työkaverit "ajoivat" puoliltapäivin takaisin petiin kuultuaan röheän yskäni. Olo oli kyllä aika surkea, kun selvisin tihkusateessa kotiin ja vällyjen alle etätöihin Finrexiä kiskoen.

Iltapäivälle varattua hieroja-aikaa en silti halunnut peruuttaa - olin jo kerran joutunut siirtämään aikaa flunssan takia ja viiden päivän makaamisen jäljiltä niskat ovat niin vallan turkasen jumissa.

Sateinen Baana = autio ja hiljainen. Kuten koko kaupunki tuntui olevan tänään.

Ihan hävetti mennä uudelle hierojalle, tällä kertaa kokeilin kotikulmilla Kampissa sijaitsevaa Flow21:ta, joka on myös kampaamo. Mukava ja pätevä nuori naishieroja olikin - ja voi kamala sitä muljahtelua ja natinaa! Tilanne taisi olla "aika" paha, koska hieroja päivitteli niskojani moneen otteeseen. Ja kyllähän minä sen tiesin, viime viikkoina olen kärsinyt jopa kovista päänsäryistä.

Hiukan jännitin hierojaa myös siksi, että flunssa on edelleen päällä. Luin netistä pelotteluja, kuinka kipeänä ei saisi mennä hierojalle - ja itsekin olen kuullut tämän - jopa hierojalta. Ihme kyllä hieronta teki tällä kertaa oikein hyvää, tosin lihakset olivat selvästi normaalia jäykemmät.  Edes nenä ei alkanut vuotaa, vaikka pää roikkui puoli tuntia reiässä. Mikä tärkeintä, tuli hyvä ja rento mieli. Varasin saman tien uuden ajan ensi viikoksi. Kun lihakset on tosi kipeinä, kannattaa mennä useamman kerran putkeen ja tiheään tahtiin. Rahaa menee, muttei auta... No, 30 euroa 1/2 tunnin hieronnasta on normi hinta Helsingin keskustassa.

Vaahterat on saaneet jo kaunista väriä Marian sairaalan kulmalla. Syksy.

Nyt makaan kotisohvalla ja kiroan sekä särkeviä lihaksia että niiden aiheuttajaa: perskeleen päätetyö! Kahdeksan tuntia paikoillaan tietokoneen orjana ei todellakaan ole se, mitä varten ihmisruumis on suunniteltu. 

On surkeaa ja siis ihan kamalaa, miten yhä uudet sukupolvet pilaavat terveytensä päätetyössä! Tai no, ennen tietokoneita asiat olivat tietenkin paremmalla tolalla... Saa nähdä kauanko kestää, ennen kuin työelämä tajuaa tämän ja asioita muutetaan radikaalisti! Mitä järkeä ylipäänsä on päivystää meilissä koko ajan?! Sitä vartenhan on luotu kaikki hienot mobiilisysteemit, jotta voisimme tehdä töitä silloin kun sille on oikeasti tarvetta - ja mistä itse haluaisimme. No, vallankumousta odotellessa jatkan hierojalla ramppaamista - ja ensi viikolla vuorossa on myös fysioterapeutti.

Yhdyn täysillä seuraavan kuvan sanomaan.

Päänsärky - kamalin maanantaikaveri

Tänään ei ollut minun päiväni. Ei riitä että on maanantai, vaan lähes samalla sekunnilla kun istuin toimistolla tietokoneen ääreen alkoi kauhea hedari - koko loppupäiväksi. Nuokuin läpi pari kokousta ja ihan liian monta tuskallista tuntia meilien parissa. Olen allerginen maanantaille, se on selviö.

Harvinaista tässä vaan on, että eihän minulla ole päänsärkyjä. Toisin kuin poikaystävällä, jonka päätä särkee lähes päivittäin syystä tai toisesta. Raukka-parka, sillä tämän päivän ja aiempien kokemusten perusteella päänsärky on yksi kurjimmista vaivoista - se estää kaiken järkevän ajattelun ja kanssakäymisen ihmisten kanssa. Ei voi kuin olla paikoillaan ja ajatella sitä. Heti kun nousee ylös alkaa pyörryttää ja silmissä vilistä. Huh.

Lopulta minun oli pakko ottaa burana, vaikken yhtään tykkää napsia tabuja. Ja heti kello 16.00 sanoin adiós ja hiivin kotiin kitumaan. Tosin oli vielä pakko raahautua lähi-Alepaan ostamaan vessapaperia ja apteekkiin täydentämään burana-varastoa... Sillä välin oli ulkona alkanut aurinko paistaa. Kävelin hissun kissun Kamppiin ja hengittelin syvään... ja tapahtui ihme: päänsärky hävisi! No, ainakin melkein.

Palasin kotiin intoa puhkuen ja lähdin jopa juoksulenkille! Oli ihanaa kiertää Ruoholahtea kauniissa ilta-auringossa. Jaksoin juosta pitkään ja olo oli hyvä.

Edelleen olo on ok, vaikkakin äsken äsken koneelle istuessani tuttu jomotus alkoi nostaa päätään... kirjaimellisesti. Taidan olla allerginen maanantain lisäksi tietokoneille.

No juu, tarinalla on kaksi opetusta, syvällinen ja pinnallinen.

Pinnallinen ensin: jännitysperäiseen, niska- ja hartiajomotuksesta johtuvaan päänsärkyyn ainoa lääke (siis hierojan ja hyvän työergonomian lisäksi) on liikkuminen! Kun päänsärky vaivaa, ei kannata jäädä kotiin makaamaan vaan - jos suinkin kykenee - hilata itsensä ulos raittiiseen ilmaan reippailemaan. Heitellä käsiä ylös alas, hyppiä ja juosta, jos sellaista harrastaa... Ainakin itselleni tulee aina parempi olo, vaikka lähtöhetkellä tuntuisi karsealta. No juu, toki burana on paras ensiapu, särky pitää ensin saada hallintaan.

Toinen "opetus" tai paremminkin ISO toive liittyy siihen, kuinka älyttömän yleisiä niska- ja hartiavaivoista alkunsa saavat päänsäryt ovat meillä "nuorilla terveillä". Kiitos vaan päätetyöskentely!

Ihan varmasti joskus 50 vuoden päästä tulevat sukupolvet kauhistelevat typeriä ihmisiä, jotka pilasivat terveytensä istumalla 8 tuntia päivässä enemmän tai vähemmän huonossa asennossa näyttöpäätteen ääressä - suuren osan ajasta voisi käyttää paljon paremmin - ja tehokkaammin. Sitä paitsi: mitä varten meillä on kaikki tämä uusi hieno teknologia, jollei se heijastu mitenkään viime vuosisadalla jumittavaan työkulttuuriimme?!

Muutosta odotellessa ei auta kuin vetää buranaa, harrastaa pakkoliikuntaa (jottei olisi kehäraakki kolmikymppisenä) ja käydä säännöllisesti hierojalla (omalla rahalla, tietenkin). Oivoi, aika moni meistä todella antaa kaikkensa työlleen... Eikä lopussa kiitos seiso. Päänsärky kylläkin.