Etätyö toimii! (Ja toimistossa kökkiminen ei...)

Kaveri kommentoi tänään Facebookissa, kuinka ei yllättynyt siitä että sai etätyöpäivänä tehtyä enemmän kuin yleensä työpaikalla, vaikka pesi samalla kolme koneellista pyykkiä, makasi sohvalla syömässä jäätelöä ja otti tirsat.

Yllättynyt kaveri oli siitä, ettei tee tätä useammin. Tykkäsin statuksesta ja vastasin samalla mitalla. Jäätelöä on täälläkin syöty, suoraan purkista, ja tehty paljon enemmän töitä kuin keskivertotoimistopäivänä. Siis yleensä aina.

Kotona keskittymisen taso on ihan toista kuin toimistolla, jossa hyvää tarkoittavat kollegat pöllähtävät juttelemaan yhtä ja toista tuiki tärkeää. Ja se jatkuva kokoustaminen... Jottei menisi tilitykseksi, niin mennään positiivisen kautta. Tai siis matematiikan. Etäpäivän tehokkuus pistää äkkiä miettimään, mitä järkeä on istua toimistolla 8 tuntia päivässä. Tätä aika moni muukin tuntuu näinä päivinä pohtivan, eikä syyttä.

Ja on harhaluulo, että kyllä sitä kahdeksan tuntia jaksaa, kun muu aika vuorokaudesta on omaa. Ei pidä paikkaansa.

Vietän töissä reilut kahdeksan tuntia päivässä, joista puoli tuntia on varattu syömiseen - työsidonnaista toimintaa sekin. Työmatkoihin menee yhteensä noin puoli tuntia, onneksi asun lähellä.

Aamu menee töihin valmistautuessa. Pitää käydä suihkussa, pukeutua tyylikkäästi, meikata (jos on nainen) ja syödä terveellinen aamupala, jotta jaksaa tehdä töitä. Sitten pitää siirtää väsynyt itsensä kävellen / bussilla / pyörällä / autolla tms. toimistolle. Ja iltapäivällä takaisin, ehkä ruokakaupan kautta - jotta löytyy illallistarvikkeita, joista voi tehdä terveellistä ruokaa, jotta jaksaa tehdä lisää töitä huomenna. Tai sitten voi harrastaa liikuntaa, jotta päätteen edessä jumittuneet lihakset jaksaisivat vielä viisi, kymmenen, 20 vuotta...

OK... näinkin saattaa käydä. :D

Salakavalasti kaikki vapaa-ajan toiminta palvelee työntekoa. Joskus voi käydä drinkillä (ehkä kollegoiden kanssa), mutta vain parilla, jottei vaan päätyisi krapulassa töihin. Viikonlopun aikana "pitää" rentoutua ja ladata akkuja, jotta jaksaa taas painaa. Sekä tehdä kaikki se, mitä ei viikolla ehtinyt: siivota, käydä kaupassa, kokata, viettää laatuaikaa perheen kanssa ja harrastaa lisää tuiki hyödyllistä liikuntaa... "tosi" kivalta kuulostaa.

Kaikki tämä vain, koska työelämä laahaa tosi jäljessä aikakaudessa, jolloin ei ollut tietokoneita, intranetteja, meili- ja kalenteriohjelmia verkossa tai kännyköitä. Lisäksi työn luonne oli täysin toinen. Tehtaassa jonkun oli (ja on varmaan edelleen) vahdittava liukuhihnaa eikä sairaita ihmisiä voi hoitaa etätyönä, mutta hyvin paljon löytyy töitä joissa työntekijän fyysisellä sijainnilla ei ole mitään väliä. Silti minä enkä moni muu saa lähteä Barbadokselle tai Karibialle marraskuuksi etätöihin.

Miksemme?

Työkulttuuri on myös jumahtanut vanhaan aikaan ja pomojen pitää saada tuntea itsensä hyödylliseksi valvoessaan työntekijöiden liikkeitä. Tuloksistahan kun ei näköjään voi päätellä, onko ihminen tehnyt jotain. Ainoa tehokkuuden todiste tuntuu olevan, että työntekijä leimaa itsensä sisään toimistolle joka aamu. Oletuksena, että kahdeksan tunnin aikana syntyy kuin itsestään hyviä ideoita ja luovuus puhkeaa kukkaan. Öhöm, ihan kuin toimistotila (joka yleensä aina on suht ankea) mystisesti pulppuaisi hyvää energiaa & ideoita työntekijän aivoihin.

Summa summarum, toivottavasti muutos tapahtuu ja PIAN! Joka päivä yhä useampi meistä ahdistuu nykyisessä työelämässä ja kärsii ties mistä fyysisistä ja henkisistä oireista.