Naiset seksituristeina Keniassa - kuka on paratiisin käärme?

Photos: Paradise: Liebe

Hurautimme illalla katsomaan lauantai-illan "iloksi" Paradise: Liebe -leffan Espoo Cinessä. Aihe oli rankka: itävaltalaisnaisten seksiturismi Keniassa. "Elokuva on poikkeuksellisen säälimätön kuvaus molemminpuolisesta hyväksikäytöstä ja eriarvoisuudesta", festivaalin nettisivuilla kuvaillaan. Juuri näin.

Jossain vaiheessa poikaystävä varmaan älähtää, miksi aina vien sitä katsomaan tällaisia "romanttisia" leffoja. No, pursusihan elokuva seksiä ja paljasta pintaa, mutta niin raadollisesti ja ihan kaiken paljastavasti, ettei kuvista todellakaan mitään kicksejä irronnut... Lähinnä surullinen ja ahdistunut tunne.

Ohjaaja Ulrich Seidlin on onnistunut tekemään erittäin todentuntuisen elokuvan (poikaystävä luuli alussa dokumentiksi) tavallisesta keski-ikäisestä itävaltalaisnaisesta, joka lähtee kauan odotetulle lomamatkalle Keniaan. Kotiin jäävät teinitytär, kissa ja hillityn lähiöarjen tylsyys. Edessä odottavat paratiisin hiekkarannat, himokkaat miehet ja sensuellit hetket tropiikin yössä... näin ainakin voi itselleen uskotella.

Lomakeskuksessa riittääkin luksusta ja merinäköalaa, söpöt apinat syövät kädestä ja kaikki on vaan niin erilaista kuin kotona, kuten nainen selvittää kohtalotoverilleen hotellibaarissa. Taustalla hymyilee kaunis baarimikko, jota naiset jaksavat (myös) vikitellä.

Safariakaan ei tarvita, kun norsujen sijaan voi bongata salskeita ja auliita kenialaispoikia. Heti hotellin porttien ulkopuolella kadut kuhisevat elämää ja epätoivoisia nuoria miehiä, joille valkoinen nainen on kovaa valuuttaa.

Välillä voi hengähtää ja pulikoida luksus-lomakeskuksen uima-altaassa, ottaa aurinkoa vartijoiden silmien alla ja leikkiä typeriä turistileikkejä muiden naisten ja afrikkalaisten ohjaajien kanssa.

Sitten taas uskaltaa jättää hotellin turvan taakse ja syöksyä seikkailemaan - käsi kädessä paikallisen rakastajan kanssa - pikkukujille ja vaatimattomiin baareihin, joissa paikalliset kuluttavat aikaa. Olutta ja drinksuja kuluu, välillä pössytellään ja sitten rakastellaan poikien kurjissa kämpissä tai motellihuoneissa. Kikatetaan ja paljastetaan kaikki, löllyvä valkoinen liha ja kiinteän lihaksikkaat mustat miehet.

Päähenkilö-ladylle uusi maailma on jännittävä - ja täydellisen erilainen kuin oma harmaa yksinhuoltajan arki. On kivaa olla kerrankin himoittu, opetella yhdessä afrikkalaisten tanssien askeleita ja puhua kestävästä rakkaudesta (jolla paikalliset taitavat tarkoittaa pelkästään seksiä). Niinpä, "I give you lot of love tonight..."

Jossain vaiheessa - joka ainoa kerta - todellisuus iskee päin naamaa, kun ilmoille karkaa r-sana. Rahan vuoksihan tätä tehdään. Aina löytyy sairas isä, siskon vauva, serkku tai hetki sitten mopollaan kaatunut veli. Anna rahaa, lisää rahaa, miehet toistelevat yhä vaativammin ja naisten illuusiot aidosta läheisyydestä särkyvät pala palalta. Vaikka lopulta kaikki kyllä tietävät, mikä on homman nimi. Ja käyttävät toisiaan hyväkseen minkä ehtivät.

Kaksi maailmaa törmäävät rajusti: luksus-lomakeskuksessa kelpaa vitsailla, mutta kadulla odottaa paikallisten köyhyys, henkiinjäämiskamppailu ja repaleiset haaveet paremmasta tulevaisuudesta. 

Elokuva pistää miettimään seksiturismin monia puolia. Kaikki hyötyvät omalla tavallaan ilmiöstä, joka tuntuu yksinkertaisesti ällöttävältä. Kuinka ankeaa ja yksinäistä elo länsimaissa voi olla, kun sekä miehet että naiset ajautuvat etsimään kuvitteellista lämpöä toiselta puolelta maailmaa? Ja elämään illuusiossa, että paikallinen rakastaja oikeasti tuntee jotain muutakin kuin kohta käteen lykättävien setelien luoman turvallisuuden tunteen.

Paikallisille oman kehon myyminen ja ignoranttien rikkaiden miellyttäminen on takuulla yhtä viheliäistä kuin länsimaisille asiakkaille oman elämän tyhjyyden tajuaminen. Kuitenkin seksiturismi kasvaa maailmassa kovaa vauhtia, eli tarvetta on - sekä rahalle että seksille. Eikä siinä mitään uutta, maailman vanhimmasta ammatista kun on kyse...