Palasin reilu viikko sitten upealta lomalta Sevillaan, Madridiin ja Aurinkorannikolle. Matkasta riittää blogattavaa, mutta aloitan tärkeimmästä - tapaksista! Onneksi on valokuvia lohduttamassa, sillä paluuta ei helpottanut lähes 20 asteen lämpötilan pudotus, harmaus ja paluu toimistorutiineihin. No, kuulemma kolmas viikko töissä loman jälkeen on jo helpompi.
Mutta ne tapakset - kertakaikkisen upea keksintö! Joko ilmaiseksi oluen kyytipoikana tai pikkurahalla pääsee maistelemaan hyvin erilaisia herkkuja, ja jokaisesta baarista löytyy omat erikoisuutensa. Ainoa huono puoli on, että valitseminen vaikkapa 50 tapaksen listalta on erittäin haastavaa, eikä vatsaan kuitenkaan mahdu kaikki... ainakaan yhdellä kertaa.
Onneksi olen asunut Espanjassa muutamia vuosia, joiden aikana omat suosikki-tapakset ovat vakiintuneet. Suuri intohimoni ovat kalat ja kaikki muutkin merenelävät, joita voisin syödä loputtomasti! Ja Espanjasta näitä herkkupaloja löytyy valtava valikoima - joista suurimman osan nimiä en edes tunnista.
 |
| Kalaa = pescado. Oikealla taisi olla turskaa - ja kastikkeet olivat erinomaisia myös! |
 |
| Camarones = minikatkarapuja, jotka napsitaan suuhun kokonaisina. Nämä oli siis tosi pikkuisia - ja herkullisia myös, luonnollisesti. |
 |
| Elaboroidumpia (juppi)tapaksia vähän hienommassa ravintolassa. Edessä lautasellinen merisiiliä katkarapu-kastikkeella ja porkkanapalloja balsamicossa. Takana tonnikalan selkämystä ja oikealla pastanyyttejä (en muista mitä sisältä löytyi.) |
 |
| Tiedetään, ruualla ei saa leikkiä - mutta menköön nyt, kun ollaan aikuisia! Tässä hirviö-sämpylä melva-nimisellä kalalla (mikäköhän se mahtaa olla suomeksi...). No, hyvää oli tämäkin. |
Madridissa löydettiin myös erinomainen kiinalainen ravintola, jossa paikalliset kiinalaiset kävivät syömässä. En ole koskaan syönyt yhtä hyviä kiinalaisia vihanneksia. Olutkin maistui - olkoon se espanjalainen osio ruokailua...
Itse en juurikaan lihaa syö, mutta herkkuja on silläkin saralla monenlaista. Kuuluisin lienee ilmakuivattu kinkku (jamón serrano), joita roikkuu alla kelpo rivi - mutta kalliita nämä myös, hyvälaatuinen kinkku maksaa noin sata euroa.
 |
| Lihoja on siinä monenlaista - ja tässä voi suorittaa myös hintavertailua. "Taitaa" olla vähän halvempaa kuin Suomessa. |
Torremolinoksessa viihdyin pari päivää siellä asuvan kaverin luona, joka tunsi suuren joukon "pikkukylän" ihmisistä. Niinpä reissumme ruokakauppaan katkesi kivasti, kun tuttu baarinomistaja halusi välttämättä tarjota kylmät oluset ja valmistaa meille erikois-mojitot. Niissä rommi oli korvattu paikallisella fino-viinalla. Ja hyvää oli, tosin sokeria oli mukana pikkuisen liian reippaasti omaan makuuni...
Tadaa! Mojitot valmiina nautittavaksi. Ja ruokaostokset odottavat kiltisti muovipusseissaan...
Tämän sevillalaisen tapasbaarin eteen pystytetyn taulun viestiin yhdyn täydestä sydämestä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti