Näytetään tekstit, joissa on tunniste uudenvuoden lupaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uudenvuoden lupaus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 14. tammikuuta 2014

Uudenvuodenlupauksia – parempi myöhään kuin...

Back to blog!

Huh, yli kuukausi on näemmä vilahtanut sitten viime postauksen. Kiirettä pitänyt joulun ajan ja sen jälkeen... ja sitä ennen. No, parempi niin. Ei ehtinyt ajatella sitä pussipimeyttä, jonne meidät suomalaisparat on jälleen kerran upotettu.

Suurena auringon ystävänä en edelleen voi käsittää, mikä on ajanut esi-isäparkamme tänne pohjolan perukoille. Onneksi menemme jo valoa kohti, (ihan liian) hitaasti mutta varmasti.

Kerron myöhemmin ihanasta joululomamatkastamme Marokkoon ja Länsi-Saharaan, mutta ensin tärkeimmät eli uudenvuodenlupaukset. Tadaa, parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Onhan tässä vielä vuotta jäljellä lupausten toimeenpanoon.

Teen joka vuosi uudenvuodenlupauksia, jotka toteutuvat vaihtelevasti. Yleensä lupaukset ovat sopivan yleisiä elämänparannusohjeistuksia, joiden pelkkä ääneen sanominenkin ja ylös kirjoittaminen tekee ihmisille hyvää. Näin uskon. :)


Tänä vuonna lupaan ainakin:


1. Nähdä enemmän kavereita oikeasti, ja olla tapaamisissamme läsnä joka solulla. Kauhistuttavaa, kuinka pitkään saattaa mennä, ettei "ole aikaa" nähdä rakkaita ihmisiä, joiden seura tekee aina hyvää. Nyt prioriteetit kohdilleen! Tämän kohtaan kuuluu tietenkin myös perhe ja poikaystävä. Ihmiset ovat parasta, mitä meillä on!

2. Siivota kaikki kodin nurkat ja uskaltaa luopua turhasta tavarasta, etenkin vaatteista! Uskomatonta, kuinka paljon niitä on kertynyt, kuinka vähän suurinta osaa niistä käytän ja millaista tahtia siitä huolimatta ostan uusia vaatteita. Nykyään satsaan laatuun (=ostan kalliimpaa), mikä on hyvä ympäristön kannalta mutta erittäin huono homma kukkaroni kannalta.

Mistä päästäänkin seuraavaan lupaukseen:

3. Alan tarkkailla rahankulutustani. Käyn säännöllisissä töissä, ja palkka on pysynyt vuosia suht samana. Tajusin, etten ole koskaan kunnolla laskenut paljonko minulta kuluu kuukaudessa rahaa ja mihin. Tässä olisi paljon järkevöittämistä. Poikaystävä lupasi jopa tehdä minulle excelin tilinpitoa varten, itse kun en ole taulukoiden ylin ystävä.


4. Keskityn niihin asioihin, joita oikeasti haluan elämässä tehdä. Kulutan ihan liian paljon aikaa, tyyliin kaikki illat, katsoen moskaa telkkarista ja hengaillen netissä vailla päämäärää. Ei, ei ja ei! Aivojen tyhjentämiseen täytyy löytyä muitakin tapoja. Tärkeimpänä tavoitteenani on ottaa omaa aikaa ja kirjoittaa. Ihan omia tarinoita, vaikka lyijykynällä ruutuvihkoon, jos tyhjä word-dokumentti alkaa ahdistaa...

5. Alan laittaa enemmän superterveellistä ruokaa, ja roudata sitä myös työpaikalle evääksi! Alakerran ruokalan taso kun ei aina nappaa. Sitä paitsi tämä liittyy suoraan lupaukseen numero 3.

6. Hankin hauikset tai ainakin jonkinlaiset minilihakset käsivarsiini. Toivottavasti jo kesäksi, joka on ainoa hetki niitä esitellä kaikelle kansalle. Aktiivista nyrkkeilyä luvassa siis.

Muuta? Eiköhän se ollut tässä. Lupailen varmasti vielä jotain lisää, muttei pidä liioitella. Aloitan lupausten täyttämisen lukemalla netistä saman tien jotakin sivistävää ja vaihtamalla kanavan Yle Areenaan.

Heti kun saan tämän blogin tehtyä ja Suomen huippumalli loppuu...

Hyvää iltaa teille kaikille, olkaamme armollisia itsellemme! Ja tehkäämme silti hyviä lupauksia!

Mitä te lupasitte?






maanantai 14. tammikuuta 2013

Israel ja lempeämpi uusi vuosi

Blogiparka on ollut paitsiossa, kun emäntä on liehunut maailmalla. Heti joulun jälkeen otettiin ja lähdettiin poikaystävän kanssa metsästämään aurinkoa - muttei minnekään perusrantapaikkaan vaan Israeliin ja Palestiinaan! 

Hengasimme Tel Avivissa, Jerusalemissa, Nazarethissa sekä Länsirannan puolella Bethlehemissä ja Ramallahissa. Tämä jos mikä oli sivistävä matka!

Aurinkokin löytyi heti taivaalta iloisesti möllöttämästä. Tervehdin riemulla kauan poissaollutta ystävääni ja kysyin - jälleen kerran - vakavasti itseltäni, mitä ihme järkeä on asua maassa jossa on aina kylmää ja pimeää?!? Ainakin melkein aina, ja talvi on viisi kuukautta liian pitkä omaan makuuni. 

Matkasta riittää kerrottavaa bloggaukseen jos toiseenkin, mutta ihan ensin täytyy toivottaa itse kullekin vallan mainiota uutta vuotta! 

Juujuu olen myöhässä toivotusteni kanssa, mutta tämä vuosi on alkanut jotenkin tosi hissun kissun ja salakavalasti. Mistä lie johtuu. Ehkä siitä, että vietin koko viime viikon karseassa flunssassa - kuten puoli Suomea.

Uudenvuoden lupauksetkin ovat vielä työstön ja harkinnan alla. Olen päättänyt, että parempi tehdä uusia lupauksia vaikka joka päivä, kun siltä tuntuu, eikä kasata epärealistista listaa vuoden ekana päivänä kuukauden kuluttua unohdettavaksi. Siitä tulee vain paha mieli, ja sitä haluan välttää tänä herran vuonna 2013.

Samoin haluan muistaa ja muistuttaa jokaista meistä, että oikeasti vuosi alkaa uudestaan joka päivä - aina on hyvä hetki aloittaa alusta ja lähteä tavoittelemaan suuria unelmiaan! Sen aion toden totta tänä vuonna tehdä - tosin vielä on pikkuisen epäselvää, minne suuntaan kannattaisi katseensa asettaa ja lähteä tallustamaan...

Aurinko laskee Tel Avivin rannalla. Joulukuun viimeisiä päiviä. Jepulis.


Iloa ja kaikkea entistä parempaa vuodelle 2013!