maanantai 25. kesäkuuta 2012

Juhannuksena ei tarvii yrittää

Hyhkyn kokko Tampereella, Oi kun kaunista oli.

Olen niitä, joilla on tapana stressata pakkojuhlista, joista juhannus on pahimpia. "Nyt on prkl pakko olla hauskaa" -yritykset ovat vieneet minua telttailemaan ukkosmyrskyssä ankeilla festivaaleilla (nukuttu ei tietenkään silmäystäkään), juomaan liikaa erilaisissa koleissa, hyttysten valloittamissa paikoissa tai toisaalta käyttämään paljon rahaa pakenemiseen kauas pois - mihin vaan lämpimään! Kuumuutta rakastavana ihmisenä Suomen juhannus - tai harhaanjohtavasti nimetty kesäkuu - kun ei yleensä ole mun juttu. Katsokaa vaikka ulos, tänäänkin Suomen kesää tarjoilee parastaan... just.

Tänä vuonna päätimme poikaystävän ja veljen kanssa loppujen lopuksi skipata mökit ynnä muut tarjoukset ja suuntasimme vanhempien täyshoitoon Tampereen Pispalaan. Ratkaisu oli loistava. Kolme päivää erittäin rentoa oleilua, hyvää ruokaa ja juomaa sekä kaupan päälle onnelliset vanhemmat.

Ekstrana oli nyt ensimmäistä kertaa järjestetty Pispalan festivaali Tahmelan rannassa. Väkeä riitti, järvi kimalteli auringossa (no, ainakin aattona) ja ihmisiä sekä vanhoja tuttuja piisasi. Yllättävän moni uskaltautui uimaankin, ainakin rantaan pystytetystä telttasaunasta. "Taustalla" soitti kahden päivän aikana yli 20 enemmän tai vähemmän vaihtoehtoista bändiä. Hauska yksityiskohta oli myös, että soudimme festareille ja takaisin. Ah, kunpa täällä Helsingissäkin voisi vaan soudella pikku venheellä paikasta toiseen... töihin, harrastuksiin, baariin...

Tahmelan rannan keskiyön auringossa. Ainakin melkein...

Pispalan festivaali. Ekaa kertaa ja jo yleisömenestys.

Kunnon Pispala-festivaalin kuuluu telttasauna, hipit ja punkkarit.

Tahmelan piknik-kansaa ja taustalla Pyhäjärvi. Kun sää vielä suosi.
Uusia perinteitä. Kummipoika ja sen veli hyppivät ja hyppivät ja hyppivät...

Lauantai-illan pakollisena ohjelmanumeronamme oli jalkapallopeli Espanja-Ranska, jonka näimme Sohossa. Hieman stressaavaa oli, että paikalle oli pakko mennä jo tuntia ennen pelin alkua. No, ainakin saimme (suht väljän) baarin parhaat istumapaikat. Ja onneksi Espanja voitti, niin kaikki saattoivat palata kotiin hyvillä mielin.

Juhannuksen ainoa takapakki oli, että sunnuntaina minuun iski joku kesäpöpö. Niitä kyllä tuntuu olevan liikkeellä. Voimat menivät täysin ja kuume kohosi iltaa kohti. Viime yön 12 tunnin yöunen jälkeen olo on nyt vähän parempi, eli huomenna takaisin töihin. Tänään pidin saikkua. Toisaalta on fiksua sairastaa nyt, ennen kuin kesäloma alkaa. Niin kunnollinen työntekijä en ole, että säästäisin sairastelut lomaan!








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti