Tiesittekö, että tammikuun 3. maanantai on "Blue Monday" eli vuoden masentavin päivä? Joulu on lopullisesti ohi, uudenvuoden lupaukset alkavat murentua ja alennusmyynneistäkin on jo viety käsistä kaikki suht siedettävä. Luin asiasta vasta äsken The Inquistr-verkkolehdestä, joten selvisin päivästä onnellisen tietämättömänä. Hmm vaikka itse asiassa koko ajatus lähti mainoskikasta....
Oli miten oli, kaikki kostautui tänään. Maanantai alkoi erityisen nihkeästi, näin yöllä painajaisia ja sängystä ylöspääsy oli lähes mahdotonta. Töissä oli ankeaa ja päivä täyttyi täysin turhilta tuntuvilla kokouksilla ja merkityksettömillä tehtävillä.
Olo oli kaikin puolin nihkeä - ja on edelleen. Töiden jälkeen yritin piristää itseäni pienimuotoisella shoppailulla Forumin H&M:ssä, ja löysinkin perus-pitkähihaisen mustan trikoopaidan ja kireän harmaa-mustaraidallisen minihameen (5€!). No juu kivakiva, mutta v-tutus senkun jatkuu!
Minkäs teet, tulin Alepan kautta kotiin ja sohvalle ja avasin Facebookin, jossa kaikki hehkuttavat tämän illan Ultra Bran paluukonserttia (Haaviston tukikonsertti). Itse en jaksanut jonottaa lippuja, joten sekin ilo jää nyt kokematta.
No juu, tavallaanhan on ihanaa viettää rauhaisaa koti-iltaa, mutta ah-dis-taa. Ja heti kun on"liikaa aikaa", alkaa vaihteeksi pohtia elämänsä suuntaa: olen kolmikymppinen nainen, onnellisesti parisuhteessa, vakituisessa työssä ja ainakaan juuri nyt en lapsia halua... Kaikki siis ok, mutta aina välillä tekisi niin vain mieleni ottaa ja repäistä, muuttaa ulkomaille tai ylipäänsä tehdä jotain merkityksellistä elämässä. Heh, kirjoitettuna tämä kaikki kuulostaa "aika" lattealta kolmenkympin tilitykseltä, mutta näin se näköjään vaan menee...
Ei siis auta kuin pohtia päänsä puhki, josko keksisi jotain tärkeää tekemistä elämässään. Vielä ei ainakaan ole oikein hajua siitä, mitä se voisi olla.
Valoisampaa huomista odotellessa annan maanantai-angstille vallan Fats Dominon Blue Mondayn myötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti