maanantai 9. tammikuuta 2012

Rare Exports - usko pukkiin tai kuole

Rare Exportsissa pestään tonttuja.

Joululoma meni, flunssa tuli. Nukuttuani suurimman osan päivää ja nähtyäni kuumeisia unia, teki mieli katsoa illalla joku rauhoittava leffa.


No, en sitä saanut, sillä poikaystävän palattua töistä tänne sairashuoneelle päädyimme katsomaan Rare Exports -elokuvan menneen joulun kunniaksi.


"Vähän" erilainen suomalainen joulutarina järkyttänee herkimpiä joulufaneja, mutta samalla elokuva toimii. Joulutermein: se on nokkela ja huolella kääritty kova paketti jouluähkyä poteville katsojille, jotka amerikkalainen, punaisiin puettu kokis-joulupukki saa itsekin näkemään punaista.


Rare Exportin pukki on toista maata, aito ja aggressiivinen nuuttipukki-korsto, joka piiskaa ilkeitä lapsia niin, että veri lentää. Ja tykkää tietenkin piparista.


Karu tarina kulkee kuin moottorikelkka Lapin kauniissa maisemissa, ronskit miehet solahtavat kaikkiin suomalaismiehen kliseisiin ja "vittu" lentää. Vähempikin vittuilu ja kaikille kanssaihmisille tiuskiminen olisi riittänyt - varsinkin espanjalainen poikaystävä kysyi, puhuvatko vanhemmat oikeasti noin lapsilleen. No toivottavasti eivät. 


Silmiinpistävää on, ettei elokuvassa vilahda yhtään naista. Maailma on miesten, joihin lukeutuvat myös pukki ja hänen sadat tonttunsa. Pieni mutta pippurisin miehistä on päähenkilö Pietari, jota näyttelee hellyttävä Onni Tommila.


Isä ja poika, Jorma ja Onni Tommila, pukkijahdissa
Joulupukki on leffan pahis, samoin kuin amerikkalaiset SubZero-yrityksen kaivosmiehet, jotka kiskovat jäätyneen pukin esille Korvatunturisn ikiroudasta. 
Suomalaiskatsojalle viittaukset nuuttipukkiperinteeseen osuvat ja iskevät, mutta en tiedä miten maailmalla joulupukin ilkeyden taustat ymmärrettiin - vaikka asiaa elokuvassa seliteltiinkin.


Summa summarum, ihan oikein kyseenalaistaa Coca-Colan synnyttämää nössöä punanuttu-pukin imagoa. (Varsinkin nyt, kun jouluun on vielä melkein vuosi, eikä tarvitse olla ihan niin kiltti...)


Pienellä terästyksellä eli henkilöhahmojen monipuolistamisella, tahdin nopeuttamisella ja muutamalla osuvalla vitsillä lisää leffasta olisi tullut erinomainen paketti, ja nytkin se on ihan kelpo katsottava. Saa nähdä, millaisia unia kuumeinen mieli kehittää hirviö-pukista ensi yönä. Huh.


PS: Leffa perustuu ohjaaja Jalmari Helanderin palkittuihin, netissä kulttimaineen saaneisiin lyhytelokuviin. Kannattaa katsoa, löytyvät Youtubesta. Lyhärit koukuttavat innostumaan myös pitkästä versiosta.


  • Valokuvat Mika Orasmaa. Valokuvat ja kuvat elokuvasta © Cinet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti