Käväisin tässä - kaiken muun härdellin keskellä - pikaisella työmatkalla Kuopiossa eilen ja tänään. Onneksi matka taittui superkivan kollegani kanssa, joka sattuu olemaan Savosta kotoisin ja tiesi siten parhaat paikat.
|
Kuopion museo |
Eilinen meni järjestäessä yhtä tapahtumaa paikallisille toimijoille, illalla käväisimme (ihan poikki) syömässä ja parilla skumppalasillisella
Intro-ravintolassa. Väsymys kaatoi meidät nopsaan petiin ja klo 23 molemmat vetelivät jo hirsiä Cumulus-hotellin tärkätyissä lakanoissa - tilitettyämme ehkä tunnin molempien elämää, ihmissuhteita ja tulevaisuuden suunnitelmia... aina mukavaa tutustua paremmin (mukaviin) kollegoihin.
|
Muikkuja! Kuva: Muikkuravintola Sampo |
Tänään nautimme perus-hotelliaamiaisen, teimme töitä siihen asti kunnes Cumulus heitti meidät puoleltapäivin pihalle, kävelimme matkustajasatamaan ja kävimme nauttimassa muikut
maailman parhaassa muikkuravintolassa Sampossa - nannam, miksi tällaisia erikoistuneita ravintoloita voi olla paljon lisää!?
Mitä opin retkelläni?
1. Kuopio on eri kiva kaupunki, josta löytyy myös vanhoja, nättejä kivi- ja puutaloja! Hyvin harvinaista suomalaisissa kaupungeissa, joissa yleensä kaikki kaunis on tuhottu.
2. Kuopioon pitää palata kesällä!
3. Savolaiset ovat
oikeasti ihan eri taikinasta vaivattuja kuin jäykät länsisuomalaiset. Mutta en tajunnut, että ero olisi näin radikaali! Juttua riitti ja tuntemattomatkin hymyilivät. Eikös jossain (Hesarissa?) ollut taannoin juttua siitä, kuinka valtavan erilainen itä- ja länsisuomalaisten geeniperimä onkaan...? Allekirjoitan. Itse olen 50-50% idästä sekä lännestä - päivästä riippuen joko superavoin tai sulkeutunut.
4. Auringon näkeminen kuukauden (?) jälkeen todellakin tekee hyvää ihmiselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti