keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kaksi islantilaista, hyvää olo edistävää ystävää

Olen ihastunut kahteen islantilaiseen. Ikinä en ole Islannissa käynyt, mutta jos maasta tulee näin paljon hyvää ja kaunista, niin kovasti mieleni tekisi vierailla mystisessä geysirien, ikuisen jään ja pienten piirien maassa. Saa nähdä, nyt sinne taitaa saada halvempiakin lentoja, kun oli talouskriisi tässä välissä...

Uudet islantilaiset ihastukseni ovat tässä.

Ykkösenä upouusi, punainen, superlämmin 66North-talvitakki! Aijai, kun olin onnellinen saadessani pari päivää sitten paketin Partioaitasta, josta olin takin tilannut.

Olen kuukausia etsinyt aidosti lämmintä, veden- ja tuulenkestävää talvitakkia ripauksella persoonallista otetta. Perehtynyt erityismateriaaleihin, vesipilareihin ja ties mihin systeemeihin, joista en ollut ennen kuullutkaan. Mitään överikallista Canada Goosea en halunnut, en maksaisi yhdestä takista yli 500 euroa (!) Huh. Onneksi ystäväni oli alessa, ja kaupan päälle sain sen kotiovelle kiikutettuna.

Tässä ja nyt juhlallisesti päätän, että ostan tästä lähin (mieluiten) pohjoismaisia talvivaatteita – ei sitä etelässä ymmärretä näiden äärimmäisten olojen päälle. Islannissa jos missä kyllä, ja North66-takit onkin suunniteltu varta vasten Islannin rankkaan ilmastoon ja hyytäviin merituuliin.

North66:n vanhat valokuvat kalastajista takit päällään tehosivat minuun. Lisäksi yritys on tehnyt takkeja jo vuodesta 1926, joten jotain on täytynyt mennä putkeen.

Parin päivän kokemuksella rakastan takkiani, ja poikaystävän hämmästykseksi teen tikusta asiaa (yleensä olen vilukissa) ja lähden hymy naamalla lähi-Alepaan maito-ostoksille.

Meitsin "asukuva", heh. Napattu iPhonella ankeahkossa sähkövalossa. Taustaakin olisi tietty voinut miettiä ja heivata rojuja pois... Mutta hei, pääosassahan on tuo punertava juttu kuvan keskellä. ;)
Toinen ihastukseni on islantilainen rahka Skyr  – maustamaton versio. Olen pari kertaa ostanut skyriä välipalaksi, mutta maustetut versiot ovat makuuni liian makeita. Lisäksi osassa on käytetty aspartaamia, yök! Ironista, että mainonnassa korostetaan tuotteen luonnonmukaisuutta.

Skyrillä oli iso osasto viime viikonlopun Matkamessuilla, jossa innokas yleisö pääsi maistelemaan eri vaihtoehtoja, Kaikki niistä eivät ole vielä edes tulleet myyntiin Suomessa. Näemmä yritys pyrkii laajentamaan markkinoitaan täällä.
                           

Skyr mainostaa itseään "maitotuotteena, jossa on paljon proteiinia, vähän rasvaa ja samettinen maku. Se ei ole jogurttia eikä rahkaa. Skyr sisältää paljon proteiinia, koska sen valmistamiseen käytetään yli kolme kertaa enemmän maitoa kuin jogurtin valmistukseen. Rasvattomuus taas johtuu siitä, että Skyr tehdään kuoritusta eli lähes rasvattomasta maidosta. Skyrin valmistuksessa käytetään aktiivista maitohappobakteerikantaa, joka tekee Skyristä pehmeän makuisen."

Perusrahkaan verrattuna maku on jotenkin vahvempi, täyteläisempi ja kielituntuma samettisempi.

Ihastuin messuilla maustamattomaan skyr-versioon, jota myytiin kaksi 500 gramman purkkia 5 eurolla. Tartuin tarjoukseen, ja nautiskelen nyt skyriä banaanin, marjojen ja hamppuproteiinin kanssa. En tiedä saako tätä versiota vielä peruskaupoista.

No juu, kaikesta huolimatta aion silti jatkossa ostaa pääasiassa perinteistä suomalaista rahkaa. Suomen talous rahkalla nousuun jne.!

Millaisia kokemuksia teillä on proteiinipitoisista rahkoista – tai lämpimistä talvitakeista? Tulipa taas yhtenäinen kokonaisuus tästä postauksesta, jepjep.

Öitä, maailma! Loppuun vielä tunnelmakuva Islannista. Vain hivenen photoshopattu sellainen...

Kuva: themostbeautifulwaterfalls.org





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti