lauantai 18. tammikuuta 2014

Hei hei e-pillerit, iäksi!

Nyt minäkin tein sen, nimittäin lopetin e-pillereiden napsimisen 10 vuoden jälkeen! Viikko ilman pillereitä, ja nyt olo on mitä mainioin. Oikeastaan aivan huikea. Tuntuu, että olen löytämässä oman todellisen itseni, ihan liian pitkästä aikaa.


Olen pari viime kuukautta kaivanut tietoa e-pillereiden käytöstä ja niiden lopettamisesta, kypsytellyt isoa päätöstäni. 

Olen jutellut asiasta poikaystävän kanssa, varmaan kyllästymiseen asti... Onneksi poikaystävä(kin) oli vahvasti sitä mieltä, että heitä ihmeessä hormonit mäkeen, kyllä ehkäisyyn löytyy monia muitakin keinoja. 

Päätös vahvistui joka kerta, kun googletin "e-pillereiden lopettaminen" ja luin kymmenistä blogeista, keskustelupalstoilta ja oikeastaan mistä vain, missä joukko naisia pääsee vapaasti keskustelemaan aiheesta, että e-pillereiden lopettaminen oli ollut loistava päätös.

Joillakin lopettamisen jälkeen iho kukkii ja hiukset putoilevat, itselläni tapahtui tuo ensimmäinen. Onneksi ei vakavasti, mutta tyypille jolla ei edes teininä ollut kuin pari hassua finniä naamassa, tuntui oudolta että yhtäkkiä suun ympärillä kukoisti. "Sulla on finnejä!", äitinikin huomautti kun näimme pitkästä aikaa. 

Mutta nyt kaikki on ok ja iho rauhoittunut. Itse asiassa finnit ilmestyivät pahimmin, kun viime kesänä unohdin käydä uusimassa e-pillerireseptin gynekologilla ja elin pari kuukautta ilman jokailtaista pikku hormonipläjäystä. 

Silloin päätökseni pillereiden lopettamisesta taisi alun perin syntyä – kunnes gynekologi-setä (kuten kaikki aiemmatkin gynekologini) vakuutti, että minun kannattaa napsia pillereitä edelleen. Hän myös vakuutti, että kun joskus lopetin pillerit niin hormonikierto palaa normaaliksi saman tien.

HAHHAH!

Ei sitten palannut. Sain kokea sen, kun en aloittanut gyneltä saamiani pillereitä heti vaan päätin odottaa seuraaviin kuukautisiin – pari kuukautta meni ilman tipan tippaa. Sitten kyllästyin ja aloitin pillerit eräänä kauniina päivänä, koska edessäni oli ulkomaanmatka primitiviisiin oloihin, enkä todellakaan halunnut menkkojen alkavan siellä.

Hyi minua, kun hormoneilla noin leikin, mutta nyt se kaikki on ohi! Heitin symbolisesti paketin viimeisen liuskan menemään ja vakuutin, etten moiselle enää kehoani alista!

Pari viikkoa on tosiaan mennyt ja olo on erinomainen. Elämä maistuu paremmalta, kuten seksikin, ja jotenkin on kaiken aikaa positiivisempi ja tasapainoisempi olo kuin aikaisemmin. Ei niin, että olisin kärsinyt masennuksesta tms. mutta selittämättömät alakulon kohtaukset tai raivonpuuskat hävisivät pillereiden myötä. 

Nyt jännittää, koska seuraavat kuukautiset alkavat. Vai alkavatko?! Kolmen viikon päästä pitäisi tapahtua jotakin. Olen yrittänyt panostaa terveellisiin elämäntapoihin ja hormonitasapainoa edistävään ruokavalioon, jossa ei sinänsä ole mitään "uutta": hyvää proteiinia ja paljon kalaa, runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia, hyviä rasvoja, pitkäkestoisia hiilareita jne. Toivotaan parasta.

E-pillereiden lopettaminen taitaa olla oikea buumi, kuten Mona's Daily Style -blogissakin todetaan. Hyvä niin.


Itselläni on vähän huijattu olo. Kymmenen vuotta uskoin sokeasti lääkäreitä, enkä esim. kavereita joista osalla oli mennyt vuosikin ennen kuin hormonitoiminta palasi normaaliksi pillereiden jälkeen ja kuukautiset alkoivat. Joka kerta käydessäni gynekologilla kyselin vaihtoehtoisista ehkäisymuodoista, mutta aina he lykkäsivät minulle uuden Meliane-reseptin käteen ja sanoivat, ettei kannata harkita muuta. Mitä hittoa?!

No, toivottavasti parempi myöhään kuin...

Olisi kiinnostavaa kuulla onko joku muu tehnyt uudenvuodenlupauksena saman päätöksen, ja miltä olo on sen jälkeen tuntunut?












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti