Miten saada hormonit tasapainoon?

Heh ja huh, en olisi uskonut vielä vähän aikaa sitten kirjoittavani ylläolevan otsikon ja bloggaamalla hormoneista. Olen elänyt autuaan tietämättömänä hormoneista, korkeintaan yhdistänyt ne hämärästi vaihdevuosijuttuihin ja hedelmällisyyshoitoihin.

Samaan aikaan olen tyytyväisenä napsinut hormoneita eli ehkäisypillereitä kymmenen pitkän vuoden ajan. Hölmö minä!

Jätin ehkäisypillerit pois loppiaisena, mistä lisää Hei hei e-pillerit -postauksessa. Olo on ollut mitä mainioin, jotenkin paljon iloisempi ja tasapainoisempi. Ei niin, että olisin ollut 10 vuotta poissa tolaltani, mutta hormonit alkoivat vaikuttaa oudosti parin viimeisen vuoden aikana... liekö syynä ikä, biologinen kello tms. Mystisiä ovat hormoneiden tiet...

Huonompi homma on, etteivät kuukautiseni ole alkaneet. Viime viikolla olisi pitänyt.

Arvasin, että näin käy. Olen jutellut monen kaverin kanssa, joilla kaikilla kuukautisten alku on venynyt pillereiden jälkeen, jopa yhteen vuoteen!

Yksi kaveri totesi fiksusti, että tavallaan murrosikä alkaa uudelleen. Olenhan ollut käytännössä 10 vuotta ilman luonnollista hormonitoimintaa ja kuukautisia. Huhhuh, kaikkeen me naiset joudummekin! Tuskinpa moni mies suostuisi vetämään pikku pillerit naamaan joka ikinen päivä ja kärsimään seuraamukset...

Onneksi netti on täynnä infoa ja vertaistukea – meitä samasta ongelmasta kärsiviä taitaa olla maailma pullollaan!

How to balance your hormones after birth control -sivustolla vinkataan samat keinot kuin monessa muussakin lukemassani tekstissä, eli hormonitasapaino palautuu paremmin, jos (yllätysyllätys) syö terveellisesti ja harrastaa liikuntaa.

Erityisen tärkeää on saada näitä vitamiineja:

• Sinkki
• B-vitamiinit: B12, B6 ja B2
• E-vitamiini
• C-vitamiini
• foolihappo

Luontaistuotteista suositellaan muun muassa maca-jauhetta, jota kävinkin viime viikolla ostamassa Ruohonjuuresta. Olen täysin "mainoksen orja", mitä tulee terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin juttuihin.

Mutta oikeasti, tämä hormonaalinen epätasapainotila pelottaa. En ole juuri nyt haaveile raskaaksi tulosta, mutta lähiaikoina kyllä. Mitä, jos kuukautiset eivät oikeasti ala pikapuoliin... edes tulevina kuukausina?

Älytöntä! Omat ja ystävien kokemukset kyllä vahvistavat ajatusta siitä, kuinka yleinen tämä ongelma pillereiden lopettamisen jälkeen! Terveisiä vaan sille(kin) gynekologille joka vakuutteli, että saman tienhän ne palaavat kun jätän pillerit pois. Just.

Hei hei e-pillerit, iäksi!

Nyt minäkin tein sen, nimittäin lopetin e-pillereiden napsimisen 10 vuoden jälkeen! Viikko ilman pillereitä, ja nyt olo on mitä mainioin. Oikeastaan aivan huikea. Tuntuu, että olen löytämässä oman todellisen itseni, ihan liian pitkästä aikaa.

Olen pari viime kuukautta kaivanut tietoa e-pillereiden käytöstä ja niiden lopettamisesta, kypsytellyt isoa päätöstäni. 

Olen jutellut asiasta poikaystävän kanssa, varmaan kyllästymiseen asti... Onneksi poikaystävä(kin) oli vahvasti sitä mieltä, että heitä ihmeessä hormonit mäkeen, kyllä ehkäisyyn löytyy monia muitakin keinoja. 

Päätös vahvistui joka kerta, kun googletin "e-pillereiden lopettaminen" ja luin kymmenistä blogeista, keskustelupalstoilta ja oikeastaan mistä vain, missä joukko naisia pääsee vapaasti keskustelemaan aiheesta, että e-pillereiden lopettaminen oli ollut loistava päätös.

Joillakin lopettamisen jälkeen iho kukkii ja hiukset putoilevat, itselläni tapahtui tuo ensimmäinen. Onneksi ei vakavasti, mutta tyypille jolla ei edes teininä ollut kuin pari hassua finniä naamassa, tuntui oudolta että yhtäkkiä suun ympärillä kukoisti. "Sulla on finnejä!", äitinikin huomautti kun näimme pitkästä aikaa. 

Mutta nyt kaikki on ok ja iho rauhoittunut. Itse asiassa finnit ilmestyivät pahimmin, kun viime kesänä unohdin käydä uusimassa e-pillerireseptin gynekologilla ja elin pari kuukautta ilman jokailtaista pikku hormonipläjäystä. 

Silloin päätökseni pillereiden lopettamisesta taisi alun perin syntyä – kunnes gynekologi-setä (kuten kaikki aiemmatkin gynekologini) vakuutti, että minun kannattaa napsia pillereitä edelleen. Hän myös vakuutti, että kun joskus lopetin pillerit niin hormonikierto palaa normaaliksi saman tien.

HAHHAH!

Ei sitten palannut. Sain kokea sen, kun en aloittanut gyneltä saamiani pillereitä heti vaan päätin odottaa seuraaviin kuukautisiin – pari kuukautta meni ilman tipan tippaa. Sitten kyllästyin ja aloitin pillerit eräänä kauniina päivänä, koska edessäni oli ulkomaanmatka primitiviisiin oloihin, enkä todellakaan halunnut menkkojen alkavan siellä.

Hyi minua, kun hormoneilla noin leikin, mutta nyt se kaikki on ohi! Heitin symbolisesti paketin viimeisen liuskan menemään ja vakuutin, etten moiselle enää kehoani alista!

Pari viikkoa on tosiaan mennyt ja olo on erinomainen. Elämä maistuu paremmalta, kuten seksikin, ja jotenkin on kaiken aikaa positiivisempi ja tasapainoisempi olo kuin aikaisemmin. Ei niin, että olisin kärsinyt masennuksesta tms. mutta selittämättömät alakulon kohtaukset tai raivonpuuskat hävisivät pillereiden myötä. 

Nyt jännittää, koska seuraavat kuukautiset alkavat. Vai alkavatko?! Kolmen viikon päästä pitäisi tapahtua jotakin. Olen yrittänyt panostaa terveellisiin elämäntapoihin ja hormonitasapainoa edistävään ruokavalioon, jossa ei sinänsä ole mitään "uutta": hyvää proteiinia ja paljon kalaa, runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja kasviksia, hyviä rasvoja, pitkäkestoisia hiilareita jne. Toivotaan parasta.

E-pillereiden lopettaminen taitaa olla oikea buumi, kuten Mona's Daily Style -blogissakin todetaan. Hyvä niin.

Itselläni on vähän huijattu olo. Kymmenen vuotta uskoin sokeasti lääkäreitä, enkä esim. kavereita joista osalla oli mennyt vuosikin ennen kuin hormonitoiminta palasi normaaliksi pillereiden jälkeen ja kuukautiset alkoivat. Joka kerta käydessäni gynekologilla kyselin vaihtoehtoisista ehkäisymuodoista, mutta aina he lykkäsivät minulle uuden Meliane-reseptin käteen ja sanoivat, ettei kannata harkita muuta. Mitä hittoa?!

No, toivottavasti parempi myöhään kuin...

Olisi kiinnostavaa kuulla onko joku muu tehnyt uudenvuodenlupauksena saman päätöksen, ja miltä olo on sen jälkeen tuntunut?

Kuntapäättäjät, hoi! Täysstoppi naisiin kohdistuvalle väkivallalle

Allekirjoitin äsken Amnestyn nettisivulla vetoomuksen "Irtisanoudu naisiin kohdistuvasta väkivallasta".
Vetoomuksessa on nyt perjantaina puoliltapäivin 295 allekirjoitusta, suosittelen pistämään nimen alle! Miksi? Naisiin kohdistuva väkivalta jatkuu, koska sen annetaan jatkua. Väkivalta loppuu vain, jos vaadimme sen lopettamista.

Vetoomuksella kootaan tärkeää joukkovoimaa, jotta tulevat kuntapäättäjiä irtisanoutuisivat naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Aika on enemmän kuin korkea. Järkyttävä fakta on, että Suomessa joka viides nainen on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisessä parisuhteessaan. Määrä on kiikkunut viime vuodet samana, eli parannusta ei näy.

Sain ensikosketuksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta ala-asteella, kun lähellä asuvan parhaan kaverini isäpuoli hakkasi lasten äitiä kännissä. Muistan tuskan, surun ja voimattomuuden, kun pelokas ja häpeilevä kaverin äiti kiikutti kaverin ja tämän pikkuveljen meille yökylään - kerta toisensa jälkeen. Onneksi äiti (lopulta) uskalsi erota ja lapset saivat elämänsä jaloilleen - nyt kaverillani on oma perhe, mies, lapsi ja kiva työ. Ei mikään itsestäänselvyys tuollaisen lapsuuden jälkeen.

Myöhemmin olen ihan liian monta kertaa tajunnut, kuinka naisiin kohdistuva väkivalta koskettaa ihan kaikkia. Jokaisella on sukulais- ja kaveripiirissään väkivaltaa kokeva nainen, tiesimme siitä tai emme. Yksi viidestä. Eikä väkivalta ole aina musta silmä, vaan sillä on tuhansia vivahteita hienovaraisesta henkisestä alistamisesta, fyysiseen päällekäymiseen ja kaikkea siltä väliltä. Tavoite on aina sama: toinen ihmisen murtaminen ja tuhoaminen.

Ulkopuolisten pitää tulla vastaan ja tehdä selväksi asia, jonka pitäisi olla itsestäänselvä. Moni nainen kokee turhaan syyllisyyttä ja häpeää väkivaltaisesta kohtelusta. Ei näin. Väkivallasta on aina vastuussa vain se, joka sitä toteuttaa. Ja väkivalta on rikos.

Suomessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa hyssytellään eikä sitä tuomita yhtä voimakkaasti kuin monia muita väkivallan muotoja.

Eikä aina ole paikkaa, josta hakea apua.

Euroopan neuvoston minimisuositusten mukaan Suomessa pitäisi olla viisisataa turvakotipaikkaa, mutta niitä on nyt 123. Raiskauskriisikeskuksia on murto-osa Euroopan neuvoston suosituksista. Jne. Palveluita pitäisi saada helposti ja kelloon katsomatta.

Toki hyviä palveluja löytyy, esimerkiksi 10 vuotta toiminut Naisten Linja, jonne soitti viime vuonna 1500 naista. Ikävä kyllä auttava puhelin ei vieläkään pysty toimimaan 24 h, vaikka Euroopan neuvoston mukaan päivystyksen pitäisi olla ympärivuorokautista. Onneksi Naisten Linja laajensi päivystyksensä edes viikonloppuihin. Ei väkivalta katso kelloa.