lauantai 12. lokakuuta 2013

Hääpaniikki (ei onneksi oma)

On niitä (vai onko?), jotka miettivät viikkoja etukäteen mitä panna päälle häihin tai vastaaviin fiineihin tilaisuuksiin. Itse aloin miettiä asiaa tänä aamuna, kun juhlat alkavat iltapäivällä. Tämä johtuu ehkä yleisestä nihkeydestäni häitä kohtaan – varsinkin käytännössä tuntemattomien poikaystävän kaverien. Tästä tilitin jo eilisessä postauksessa...


No, kaikesta huolimatta päätin aamulla repäistä siivun omaa aikaa tästä viikonlopusta. Lähdin juoksulenkille uskomattoman kauniiseen syysaamuun! Meri oli tyyni, aurinko lämmitti naamaa ja lehdet kiiluivat upean punakeltaisina... Ah!

Oma hetki sai paremmalla tuulelle, jopa siinä määrin että kotiin tultuani hoputin poikaystävänkin lenkille. Otimme järkkärikamerat mukaan ja vaelsimme Hietsun rantoja ja hautausmaata. Kuvia otimme parisataa kun oli niin kaunista.

Äsken kävin suihkussa ja lakkasin kynteni, joten nyt ei auta möllöttää sohvalla ja kirjoittaa blogia. Päällä lökäpöksyt, naama meikittä ja tukka sotkussa. Vieressä poikaystävä fotoshoppaamassa valokuvia... No, onhan tässä vielä reilu tunti aikaa!

Onneksi sain äsken valitsemani (superryppyisen) juhlamekon silitettyä. Operaatioon liittyi pieni kriisi. Kaivoin silitysraudan kaapin pohjalta ja poikaystävä huomasi, että se valutti sikana vettä.

Jostain ihme syystä hän sai päähänsä liimata silitysraudan pohjan aukkoja liimalla. Huomautin, että liimahan sulaa todella ikävästi vaatteen päälle! Hups, ei ollut tullut mieleen...

No, jotenkin ihmeen kaupalla saimme mekon silitettyä raudan nokkaa käyttäen. Tuossa se roikkuu henkarissa odottamassa, että pukija olisi vihdoin valmis.

Seuraava kriisi koittanee parin minuutin päästä, kun lähden vaatehuoneeseen penkomaan ehjiä sukkahousuja. Tietää, miten siinä käy... tarkenisikohan tuolla vielä ilman?

No mutta, eikun iloista lauantaita itse kullekin, juhlilla tai ilman! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti