Elämäni ensimmäinen Desigual – uskalsin!

Tänään ostin pitkästä aikaa ihan puhtaan heräteostoksen. Tai no, viime viikonloppuna ostin Tampereen Keskustorin peräkonttikirppikseltä söpön mustavalkoisen mekon, ihanan ohuen mutta lämpöisen villahuivin sekä taidokkaasti vanerilevylle tehdyn puupiirroksen, joka esitti haukkaa. Tai kotkaa. Sen oli kuulemma veistellyt joku jo edesmennyt ruoveteläinen pappa.

Taulu oli pakko ostaa, tai no lopulta äitini osti sen poikaystävälleni, joka ei tietenkään voinut kieltäytyä lahjasta. Aion ripustaa taulun meidän ulko-oven päälle, koska se tuo hyvää onnea. Mistä tiedän? Se naisen vaisto...

Edellämainittuja ostoksia ei kuitenkaan lasketa, koska kyse oli kirpputorista ja ne maksoivat pari euroa.

Jaahas, harhauduin sivupoluille. Halusin kertoa, että ostin äsken ensimmäisen Desigualin vaatteeni ikinä! Olen aina hiplaillut niitä, ihastellut värejä ja printtejä, mutta samalla tiedostanut, etten niitä varmaan lopulta pistäisi päälleni.

Tänään päädyin ihanan hierontasessioni jälkeisessä hurmiossa Forumiin, jossa on hintahulinat tms. teemapäivät su asti.

Nykyään en vaan löydä mitään kivoja vaatteita H&M:stä, Gina Tricotista, Cubusista tai vastaavista. Haluan, että vaatteeni ovat laadukkaita ja mahdollisimman eettisesti tuotettuja, ei mitään massakökköakryylitekeleitä Bangladeshin riistotehtailta... mikä tekee uusien vaatteiden ostamisen näinä aikoina yllättävän hankalaksi. Onneksi on kirppikset, netti ja pikkuputiikit, vaikka niiden hinnat ovatkin monesti pikkuisen liian tyyriitä meitsille.

Tänään päätin käväistä Forumin Showroom8-vaatekaupassa, jossa myydään Desigualin lisäksi raflaavan Skunkfunkin vaatteita (tykkään!) sekä mm. Soaked in Luxuryn, Makian, Coston ja sandwich_in ja eettisesti tuotettuja vaatteita... pöh, en nyt muista merkkiä eikä sitä mainita yrityksen nettisivuillakaan.

Joka tapauksessa, ystävällinen myyjä kertoi, että aamulla oli käynyt ryysis ja 30–50%:n tarjouksessa olleet Desigualit vietiin lähes käsistä. Onneksi hyllylle oli jäänyt vielä yksi ohut sinertävä neule, joka on justiinsa sopiva, eli ei liian rajun värinen minun makuuni. Harkitsin silti ostoa aika pitkään, "kun tässä on kuitenkin kimalletta jne. jne. ja hintaakin vielä melkein 50 euroa", mutta myyjä osasi vetää narusta totemalla, että yli 20€ ostoksesta saan värikkäät Happy Socks kaupan päälle.

Kuka sellaisesta voi kieltäytyä! Valitsin iloisesti kaikkein värikkäimmät sukat. Ja nyt olen kyllä tyytyväinen, että kaapissani on eka Desigual ikinä. Jopa poikaystävällä on jo omansa. Ilmeisesti suomalaiset alkavat pikkuhiljaa löytää & ihastua merkkiin...

Vinkki: Desigualilla on myös ihania sisustustarvikkeita. Jos värimaailma on liikaa päälle pantavaksi, niin ehkä sohvan päälle kuitenkin?

Toinen vinkki: jos menette Madridiin, niin heti Puerta del Solin kupeesta löytyy iso, ihana & edullinen Desigualin myymälä! Merkkihän on espanjalainen.

Kolmaskin vinkki: myös Zalandon Desigual-valikoima & kuvailu on aika hyvä:

Vaatteita yhdistää värikkyys ja rohkeat, paikoittain retrohenkisetkin kuviot. Vaatteet ovat aina yllättäviä ja paikoittain jopa kokeilullisia. Muotitietoisen ja uskaliaan pukeutujan vaatekaapista näille vaatteille löytyy varmasti paikka. Kun kaipaat harmaaseen päivään hieman piristystä, onnistuu se helposti ja vaivatta pukeutumalla innostavaan sekä energiseen vaatekappaleeseen, joka kylvää jo sinuun istuttamaansa ilon siementä myös lähiympäristöön.

Ja neljäs kerta toden sanoo: Desigual on myös tiedostava merkki, joka uskaltaa ottaa rohkeasti kantaa. Pointsit sille.

Hääpaniikki (ei onneksi oma)

On niitä (vai onko?), jotka miettivät viikkoja etukäteen mitä panna päälle häihin tai vastaaviin fiineihin tilaisuuksiin. Itse aloin miettiä asiaa tänä aamuna, kun juhlat alkavat iltapäivällä. Tämä johtuu ehkä yleisestä nihkeydestäni häitä kohtaan – varsinkin käytännössä tuntemattomien poikaystävän kaverien. Tästä tilitin jo eilisessä postauksessa...

No, kaikesta huolimatta päätin aamulla repäistä siivun omaa aikaa tästä viikonlopusta. Lähdin juoksulenkille uskomattoman kauniiseen syysaamuun! Meri oli tyyni, aurinko lämmitti naamaa ja lehdet kiiluivat upean punakeltaisina... Ah!

Oma hetki sai paremmalla tuulelle, jopa siinä määrin että kotiin tultuani hoputin poikaystävänkin lenkille. Otimme järkkärikamerat mukaan ja vaelsimme Hietsun rantoja ja hautausmaata. Kuvia otimme parisataa kun oli niin kaunista.

Äsken kävin suihkussa ja lakkasin kynteni, joten nyt ei auta möllöttää sohvalla ja kirjoittaa blogia. Päällä lökäpöksyt, naama meikittä ja tukka sotkussa. Vieressä poikaystävä fotoshoppaamassa valokuvia... No, onhan tässä vielä reilu tunti aikaa!

Onneksi sain äsken valitsemani (superryppyisen) juhlamekon silitettyä. Operaatioon liittyi pieni kriisi. Kaivoin silitysraudan kaapin pohjalta ja poikaystävä huomasi, että se valutti sikana vettä.

Jostain ihme syystä hän sai päähänsä liimata silitysraudan pohjan aukkoja liimalla. Huomautin, että liimahan sulaa todella ikävästi vaatteen päälle! Hups, ei ollut tullut mieleen...

No, jotenkin ihmeen kaupalla saimme mekon silitettyä raudan nokkaa käyttäen. Tuossa se roikkuu henkarissa odottamassa, että pukija olisi vihdoin valmis.

Seuraava kriisi koittanee parin minuutin päästä, kun lähden vaatehuoneeseen penkomaan ehjiä sukkahousuja. Tietää, miten siinä käy... tarkenisikohan tuolla vielä ilman?

No mutta, eikun iloista lauantaita itse kullekin, juhlilla tai ilman! ;)

Tahtoo väriä päälle syksyyn!

Tänään päätin viettää hetken laatuaikaa itseni kanssa ja hengailla kaupungilla. Mieleni halajaa värikästä syysvaatetta. Sanayhdistelmä värikäs + syysvaate taitaa tosin olla mahdottomuus. Mustaa ja harmaata kaupat kyllä notkuvat, kuten joka vuosi tähän aikaan ja etenkin nyt, kun musta on kuulemma taas syksyn uusi musta.

Shoppailukierrokseni jäi erittäin lyhyeen. Mielenhäiriössä ja karmean nälkäisenä vaelsin jossain mielenhäiriössä 3+1-päiville. Minnepä muuallekaan?! Ei hyvä idea. Onneksi selvisin pian pois ryysiksestä Kampin keskukseen, jossa näemmä vietettiin Kampituspäiviä. Huh! Ensi viikolla luvassa lienevät Hullut Päivät, jos vanhat merkit paikkansa pitää...?

Onneksi olen jo parhaan ystäväni päällä, kotisohvan syleilyssä. (Ja poikaystävä makaa yhtä raatona vieressä.)

Ja onneksi netistä löytyy värikkäitä ideoita paljon paljon enemmän kuin perusvaatekaupoistamme! Lisäksi aivotoiminta on siinä pisteessä, että kuvien selailu netissä on vaativinta toimintaa, johon juuri nyt kykenen.

Päätin siis testata: ovatko värit lopullisesti kuolleet ja kuopatut, kun on kyse syksystä?

Onneksi ei, tästä mallia!

Pipot ovat muotia, jee! Paras uutinen meille kylmyyden lapsille. Pipo voi ehdottomasti olla punainen!

... ja kengät neonkeltaiset. Tosin Suomen syksyyn ihan näin pikkuisilla "ei taida" selvitä...

Muodissa ovat myös punaiset takit! Punaisen talvitakin hankin jo viime vuonna, ja täytyy sanoa että se piristi todella monen mustan aamun.

No, on tässäkin ainakin vähän väriä... Ihastuin kokonaisuuteen.

Kuvat: Harper's Bazaar, Street Fashion, Fall 2013. Kuvaajana Diego Zuko.

Rakastuin (kolmeen) tanskalaiseen

Sehän tiedetään, että tanskalaiset ovat kauniita, komeita, rentoja, hauskoja ja menestyviä mutta että ne sen lisäksi vielä luovat samanlaista muotia... edullisesti. Ei ihme, että tanskalainen design valloittaa maailmaa, ja että minäkin menin ja ihastuin tanskalaisiin.

Koska rakkaus on rajaton, niin silmäteriäni on kolme: Nümph, Day Birger & Mikkelsen ja Customized for Crowd.

Nümph on vanha ystävä, mutta suhteemme jatkuu vakaalla pohjalla, sillä ihastun aina uudestaan näihin simppeleihin ja rentoihin vaatteisiin, joissa on persoonallisia yksityiskohtia. Viimeksi ostin Nümphin harmaamustan villamekon (kieltämättä näytän körttimummolta se päällä) ja kivan pikkumekon kaveriltani Siivouspäivänä Karhupuistossa.

Ah, ja makkaratalon Warehousesta löysin pari viikkoa sitten kivan merenvihreän puseron, joka oli maksanut ennen 60 euroa, nyt 14 euroa eli hyvä kauppa tuli. Täytyy kuvata paita myöhemmin, ehkä jopa itseni päällä, nyt saunanraikkaana kotikalsareissa ei ole sellaisen hetki...

Zalandon esittelyä siteeraten:

Nümph on yksi tähdistä Skandinavian muotipiireissä. Tämä Tanskasta lähtöisin oleva merkki saa inspiraationsa taianomaisista hahmoista, nymfeistä, ja tuottaa valikoiman naisten vaatteita, joissa on sielua ja persoonaa; vaatteita, jotka ovat feminiinisiä, mutta myös särmikkäitä. Merkki on luotu auttamaan naisia edustamaan sitä, mitä he ovat: vahvoja, mutta haavoittuvia. Brändin naistenvaatemallisto on tyylikäs ja uniikki, hauskoilla printeillä kuvioitu, naisellisilla väreillä ja klassisilla leikkauksilla valmistettu.

Klassinen neule, jossa on silti väriä! Kielsin nimittäin itseäni ostamasta lisää mustaa ja harmaata, joita vaatehuone jo pursuaa. Nykyään panostan "laatuun ja hyviin materiaaleihin" (olenkohan tulossa keski-ikäiseksi?!). No, tässä neuleessä on 63% pellavaa ja 37% viskoosia ja olen iloinen siitä. :)

Ekat chinoni ikinä (ainakin muistaakseni...) Puolipituiset, supermukavat & pehmoiset kuin mitkä. Tänään chinot olivat ekaa kertaa päälläni töissä - reisiin asti ulottuvien villasukkien kanssa. Enpähän palellut.

Day Birger & Mikkelsenin yksinkertaisen tyylikkäitä vaatteita olen ihaillut jo pitkään, niissä on sitä jotain. Myös hintaa on vähän liikaa minun makuuni. Mutta innostuin, kun löysin hyviä alennuksia Boozt-nettikaupasta. Lisää valikoimaa (ja tarjouksia!) löytyy Dayn omasta verkkokaupasta, mutta ilmaisen toimituksen takia päädyin tilamaan Booztista. Nimittäin ostin sieltä myös muuta tanskalaista (alla).

Tässä vähän perusinfoa ihastuksestani:

Merkki on Keld Mikkelsenin älynväläyksen tulos. Keld kuvailee brändiään: "DAY BIRGER ET MIKKELSEN perustuu kaukaisten ja läheisten vaikutteiden yhdistelemiseen. Sekä paikallisuus että globaalius on tärkeää. Brändissä yhdistyy maailmalla matkaavan jet setterin hienostuneisuus modernin mustalaisen vapautuneisuuteen."

Visiossa yhdistyy maailmalta löytyviä kauniita etnisiä vaikutteita skandinaavisen pelkistetyn tyylin, maskuliinisen räätälöinnin ja retrohenkisen tyylin kanssa. Tuloksena on vaatteita joissa yhdistyy ylellisellä tavalla modernit klassikot, hienot yksityiskohdat, aito käsityöläishenki ja innovatiiset elementit. Valikoimaan kuuluu valikoima asusteita ja iltamekkoja - jotka tuovat modernin näkemyksen muotiin.

Jep! Brändi perustettiin vuonna 1997 ja siitä on tullut globaali design-pohjainen yhtiö. En ihmettele.

Kolmantena muttei vähäisimpänä jännä löytö, Customized For The Crowd. Ostin taannoin heidän pitkähihaisen "alus"paitansa, joka on tosi miellyttävää ainetta. 

Merkki tekee lähes kaikki vaatteensa samaan kokoon, mutta ihmeellisesti "yksi koko mahtuu kaikille". Naiset voivat pukea päälleen toppeja, mekkoja, legginssejä ym. erityisesti suunnitellun kankaan ansiosta, joka venyy muttei pauku, ehheh. Aika täydellistä meikäläiselle, jolle vaatteen mukavuus on valintakriteeri numero yksi.

Tosin ylläoleva mekko on kokoa S. Maailman mukavimmasta materiaalista tehty vaate sekin, jota voisi pitää vuorokauden ympäri!

Kyllä ne tanskalaiset osaa... Tuleeko mieleen muitakin tutustumisenarvoisia tanskalaisia? Rakkautta kun riittää jaettavaksi. 

Tuhoutuuko maapallo jos shoppailee henkkamaukassa?

Luitteko viime Nyt-liitteestä  jutun, jossa himoshoppaaja piti Nytille päiväkirjaa ja kertoi "polttavansa" perusviikon aikana 500 euroa uuteen tavaraan, etupäässä vaatteisiin.

Tosi moni tuntui jutun lukeneen, sillä sitä kommentoivat tosi erilaiset tyypit eri tilanteissa. Poikaystävä opiskelee mba-tutkintoa työn ohessa, ja jopa hänen luennollaan oli nostettu "henkkamaukka-tyttö" esimerkiksi "päättömästä shoppailusta". Siellä korkeissa asemissa työskentelevät herrat ja rouvat pääsivät kauhistelemaan moista menoa.

Itsekin vastustan kertakäyttökulutusta ja pyrin ostamaan vähän (eettisesti ja ekologisesti) tuotettua laatutavaraa (mikä ei tietty aina onnistu), mutta juttu pisti pohtimaan miksi se on tehty?! En ollut ainoa, sillä kaverit käyvät parhaillaan keskustelua aiheesta Facebookissa.

Yksi kommentoija tiivisti asian kysymykseen, onko parempi a) asua loft-asunnossa Punavuoressa, lentää monta kertaa vuodessa toiselle puolelle maailmaa kuten Nykiin ja Vietnamiin (ja retostella sillä) sekä ostaa kampasimpukoita – ja tietenkin shoppailla Ruohonjuuresta kaikkea kivaa, jotta tulee parempi mieli ja ajattelee elävänsä oikein.

Vai b) asua pienessä vuokra-asunnossa, käydä shoppailemassa Isossa Omenassa (Nykin sijaan) ja lentää ehkä kerran kahdessa vuodessa etelänlomalle, jos on varaa.

Kävi sääliksi Nytin shoppailevaa tyttöä, josta muodostui oiva sauma paheksunnalle ja oman paremmuuden tuntemiselle "huh, no en mä ainakaan käytä 500 euroa viikossa laaduttomiin rätteihin" -tyyliin.

En tiedä, mutta joku tässä hämää, varmaan mittasuhteet. Kuinka paha on tehdä jotain suhteessa johonkin muuhun? Kenellä on varaa arvostella toisia? Oma fiilis on, että lähes jokainen meistä suomalaisista elää tälle maapallolle täysin kestämätöntä elämää, omalla tavallaan.

Eikä mikään tietty ole mustavalkoista. Shoppailu lisää onnellisuutta ja tyydyttää, sanottiin mitä sanottiin. Itsekin ostin juuri Boozt-nettikaupan alesta neuleen, mekon ja chinot. Laadukkaat, toivon, mutten tietenkään olisi niitä välttämättä tarvinnut...

Siivouspäivä – toimii, sopivalla itsehillinnällä

Siivouspäivää olemme viettäneet tänään pitkän kaavan kautta, vaikka visiittimme keskittyikin Karhupuiston kulmille. Uskomaton määrä kirppismyyjiä jo heti aamusta, vau!

Aamupäiväksi pääsin jopa töihin Siivouspäivään, sillä työpaikka oli siellä edustettuna. Muutamme ensi kuussa uusiin tiloihin, joten suursiivous tuli toden totta tarpeeseen. Kauppa kävi, ja mitä erikoisin tavara löysi uuden kodin, samoin kuin työkavereiden lasten vaatteet.






Hauskaahan tuo oli ja tavarasta on aina yhtä vapauttavaa päästä eroon (jopa muiden tavarasta!), vaikka pikkuisen kirpaisi pyöräillä lauantaina(kin) aamukasilta töihin.

Työvuoron päätyttyä kierros halki Karhupuiston ja lähiympäristön tuotti hedelmää, vaikka olenkin ylpeä siitä, kuinka pienen kassin kanssa palasin kotiin. Itsehillintä taitaa kehittyä, tai sitten tarjolla ei vain ollut mitään mieletöntä oikeasti tarpeellista.

Poikaystävä sen sijaan innostui: 16 CD:tä, maissilehdistä tehty taulu Keski-Amerikasta, afrikkalainen muki ja pingismaila koteloineen. Mikäs siinä, kun tarpeeseen (ehkä) tulee. Voihan tarpeettomat sitten myydä kirppiksellä, jos vain raaskii...

Itse keskityn aina vaatteisiin, en oikein osaa edes katsella muuta kirppiksiltä, mikä on vähän harmi. Täytyy harjoitella katseen ohjaamista laajemmin.

Vaatteiden suhteen olen onneksi oppinut kriittisesti, ja yritän vältellä nukkaantunutta ja ryppyistä henkkamaukka- & ginatricot -massakamaa, vaikka joskus joukossa saattaa olla helmi.

Poikaystävä osti kotiin tällaisen taulun. "Pientä" keskustelua tullaan käymään siitä, mihin tämä esille laitetaan – siis jos laitetaan...

Itse ostin vain kaverilta eurolla Numphin t-paidan, mukavan simppeli ja yleensä tämän tanskalaismerkin vaatteista tykkään.

... sekä Cosin uudenveroisen villamekon talveksi, hinta kuusi euroa. Harmaita villamekkoja minulla riittää, mutta mihinkäs seepra pilkuistaan pääsisi. Siitä huolimatta, että olen pyhästi luvannut itselleni olla ostamatta lisää mustaa ja harmaata. Tänään ei yhtään mitään muuta sitten löytynytkään...

Sitten kun syksy tulee, niin nämä voisin haluta päälleni...

Tänään oli täydellisen kesäinen päivä, Suomen mittakaavassa, ja olenkin jyrkästi eri mieltä niiden kanssa jotka, väittävät että nyt on syksy. Missä muka?!

Tunnetusti sää on elokuussa paljon parempi kuin vaikkapa kesäkuussa, jonka nimessä virheellisesti esiintyy sana kesä.

Olen kuitenkin joutunut, jokavuotiseen tapaan, tunnustamaan sen faktan että joskus vielä tulee syksy. Sen kohtaamiseen voi valmistautua miettimällä, millaiset kivat jutut voisivat tehdä syksystä hieman siedettävämmän. Helpoin iloa tuottava ovat vaatteet.

Löysin seuraavia ehdotuksia. Brittiläinen Metro ehdottaa Top 10 fashion buys for Autumn/Winter 2013 muun muassa syksyn iloksi jotakin pinkkiä, mukavan väljää, nahkaa, eläinkuoseja, talven värisiä kukkakuoseja ja maskuliinisia malleja. Lisää ideoita sivustolla.

New York Fall 2013 Trend Report Harper's Bazaarin sivuilla ylistetään harmaata. Se sopii! Aika usein päädyn ostamaan lisää harmaata vaatehuonetta "piristämään", vaikka aina värien perään kuulutankin.

Mahtavat mustat tumput vai miksi näitä sitten kutsutaankaan!

Kerrankin talvimuotia, joka on oikeasti talvimuotia eikä mitään "villapaidassa ja minihameessa" -meininkiä... tosin niihin päästään ihan kohta.

Voi kun talven läpi selviäisikin tällä yhdistelmällä! Muistan, kuinka yritin ostaa Barcelonassa talvitakkia ja myyjät tarjosivat aina vaan villapaitoja... niitä (akryylisia), joita Suomenkin Zarat ja Mangot on pullollaan. Ei auta, täällä tarvitaan järeämpiä aseita.

Oscar de la Renta. Huput.

Theyskens' Theory. Yksinkertaisuus.

The Row. Luonnonvalkoisista, paksuista neulepuseroista haaveilen aina vaan, vaikka Suomen ilmastossa ne ovat haasteellisia: ulkona liian kylmiä (paitsi toppatakin alla liian kuumia) ja sisällä nyt ainakin liian kuumia.
Ei ole helppoa, ei.

Reed Krakoff. Sinistä. Itselläni on (ensimmäistä kertaa elämässäni, ainakin muistaakseni!) menossa sininen kausi.

Musta on uusi musta - myös keväällä 2013!

Pastellisävyjä notkuvat vaatekaupat ovat varma kevään merkki - ainakin varmempi kuin esimerkiksi leskenlehdet tai aurinko, joka voisi paistaa niin paljon useammin.

Itse en ole ikinä ollut pastellien ystävä. Tykkään kirkkaista sävyistä, vaikkakin vaatehuone näyttää aina vaan suhteellisen harmaa-mustapainotteiselta.

Mutta minkäs teet, kun musta vaan on niin erinomainen väri, etenkin kaltaiselleni blondille sopiva. Antaa vakuttavuutta, hehheh, ja on poikkeuksetta tyylikäs.

Mitäpä siis hyvää muuttamaan. Ostin viime viikoll (pitkän episodin päätteeksi, josta lisää postauksessa Vihaksi pistää farkkuostoksilla) mustat farkut. Lisäksi riemastuin, kun kaveri oli postannut Facebookiin "keväisen" kuvan itsestään taustalla jäistä vapautunut meri ja päällään täysin mustat vaatteet. Hyvähyvä.

Musta on nimittäin musta myös keväällä – aina muodissa. Hain vahvistusta Pinterestistä (makaan meinaan tänään kotona flunssassa, eli aikaa on - toki ajan voisi käyttää lepäämiseen eikä netissä roikkumiseen, hyihyi). Toisaalta Pinterest tuhansine ihanine kuvineen kohottaa mielialaa ja sitä kautta kokonaishyvinvointia.

Unohdetaan catwalkit, tässä New Yorkin mustaa katumuotia keväältä 2013. Mitäpä sitä väreillä koreilemaan, kun voi pukeutua mustaan! ;)

Tämä tyttö ei muuta tarvitsisi kuin tällaisen mekon. Hm, vastaavia taitaa itse asiassa löytyä kaapista "muutama", myös harmaina...

Mustaa mutta keväistä! Kiitos pitsin ja kukkasten.

Pisteenä I:n siis pään päällä - lippis! Löytyisiköhän isältä kesäksi lainaan joku "tyylikäs"...?

Nämä kuvat - joita löytyy paljon lisää - on koottu Harper's Bazaarin verkkosivuilta, kuvaajana Mr. Newton.

"Kyllä ne pari kuukautta kestää" - vihaksi pistää farkkuostoksilla!

Farkkujen ostaminen on vihoviimeistä hikisessä sovituskopissa äheltämistä, joten olen viivytellyt uusien farkkujen ostamista viimeiseen asti.

Pari päivää sitten tajusin oikeasti, että kaikki nykyiset farkkuni - ah, niin rakkaat ja mukaviksi muotoutuneet - lököttävät pahan kerran. Kyllä nainen tarvitsee siistitkin farkut, varsinkin kun kevät koittaa ja talvivaatteiden alta näkyy taas sitä sun tätä.

Musta on aina in, eli tajusin että tarvitsen mustat farkut. Hyvin istuvat mutta mukavat.

Tajusin myös, ettei minulla ole hajuakaan mistä farkkuja kannattaa Helsingissä ostaa - tai siis missään muuallakaan.

Modernina shoppailijana turvauduin tietenkin Facebookiin. "Mistä ostaa farkut?!?" tiedustelin ja kaverit jakoivat hetkessä keskeiset tiedot: paras paikka on JC, jossa myyjien asiantuntemus (ja kyky kuunnella asiakkaiden avautumisia farkkutraumoistaan) on vailla vertaa. Carlings on kuulemma myös ok, ja tyyriimmistä vaihtoehdoista minulle suositeltiin Acnea (joita saa mm. Yliopistonkadun Beamhillistä).

No, meitsi oli fiksu ja suunnisti rankan perjantaisen treenisession päätteeksi hortoilemaan Forumiin ja Kamppiin (nälkäisenä, väsyneenä ja hikisenä on paras hetki suunnata muutenkin niin hilpeille farkkuostoksille). Toisaalta: joskus karseuden maksimointi auttaa. Sen verran itsepäinen olen, että kun farkut haluan niin farkut on saatava. Nyt heti mulle.

Ensimmäinen pysähdys: Forumin Carlings. Keräsin vaatimattomasti kaikki löytämäni kohtuuhintaiset mustat farkut sovituskoppiin ja eikun homma käyntiin. Yhdet farkut olivat ylitse muiden, kuin toinen iho! Dr Denimin Plentyt. Aijaijai.

Olin myyty - kuten ilmeisesti aika moni muukin on ollut, minkä sain selville googlettamalla farkut pikapikaa sovituskopissa (modernia shoppailua tämäkin). Epäilin, että näin hyvissä farkuissa on jotai mätää ja löysin monta blogia, jossa ihmiset olivat menneet samaan lankaan - Dr Denimin Kissyt ja Plentyt ei kuulemma kestä mitään! Hintaa on silti 45 euroa. Ei kiitos.

Dr Denimin Plentyt. Nämä olisin halunnut...

Onneksi Carlingsilta löytyi myös Now & Then -merkkitset Super Stretch -farkut, jotka istuivat myös ihanasti. Hintaa 50 euroa. Googlettamalla ei löytynyt kritiikkiä (tai muutakaan tietoa) joten menin myyjän pakeille - jossa muuten edellinen asiakas oli valittamassa rikkimenneistä Dr Denimeistään... vahvisti päätöstäni jättää ne ostamatta. No juu.

- Mahtaako nää farkut Now&Then -farkut kestää, kun ovat niin mukavat...? Ainakin paremmin kuin dr Denimit...?
- Hm. Ei näitä ainakaan kukaan oo palauttanut. Eli kyllä ne varmaan kestää. Pari kuukautta pitäisi hyvin kestää. PARI KUUKAUTTA!? Come on! Farkut jäivät hyllyyn ja alkoi ärsyttää pahemman kerran.

Miksi ihmeessä me nielemme tällaista? Ja niin kauan kuin sen teemme, ei huonolaatuisten farkkujen valmistajalla ole mitään intressiä parantaa laatua. Näemmä aina riittää porukkaa, jotka ostavat kiltisti uudet farkut parin kuukauden välein entisten mentyä risaksi.

Jollei rahan meno haittaa, niin ainakin voisi miettiä ekologisuutta!

Tarina päättyi, kun bongasin Cubuksen ikkunassa farkkutarjouksen. Mustar farkut 20 eurolla... ei hullumpaa... ja istuivat hyvin. Ostin ja fiilis on, että tulevat kestämään kauemmin kuin puolet kalliimmat sukulaisensa.

Tästä lähin lupaan miettiä tarkemmin, mistä farkkuni ostan. Pari kaveria lähetti linkkejä eettisiin firmoihin - joista toinen on kotimainen! Nurmi Clothing -farkut on 45% hamppua ja loput LUOMUpuuvillaa. Luonto tykkää ja uskoisin, että iho myös.

Mikä farkuissa sitten usein mättää? Nurmi Clothing kertoo verkkosivullaan hiekkapuhalluksesta, että monet merkit teettävät terveydelle erittäin haitallisen homman alihankkijoilla, joiden työoloista ei ole takeita. Päivisin tai tarkastajien vieraillessa tehtaissa käsitellään farkkuja hiekkapaperilla, mutta öisin hiekkapuhallus jatkuu salassa. Se on halpa ja “helppo” menetelmä - jollei oteta huomioon työntekijöiden altistumista vaarallisille sairauksille.

Toinen ekologinen vaihtoehto on Yalo.fi. Yllätys: hinnatkaan eivät ole pahoja. Yalon vaatteita myy Nudge, "pieni töytäisy kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa" Yrjönkadulla.

"Kuyichin huippulaadukkaat farkut on valmistettu vastuullisesti ekologisista materaaleista. Kuyichi käyttää materiaaleinaan sertifioitua luomupuuvillaa, hamppua, bambua ja erilaisia kierrätysmateriaaleja. Farkkujen kemiallinen pesu tapahtuu kahdessa luotettavassa pesulassa Veronassa tai Tunisiassa. Sovita rauhassa kotona, tuotteilla 14 päivän ilmainen palautusoikeus."
Täytyy kokeilla - ainakin sitten, kun nämä (epäeettiset?) halpisfarkut risahtavat rikki...

Credit: Nurmi Clothing

Boozt.com-ostoksilla - positiivista ja negatiivista palautetta

Aloitetaan positiivisella palautteella, eikös se niin kuulu tehdä. Shoppailin ensimmäistä kertaa vaatteita ruotsalaisesta Boozt.com-nettikaupasta. Olin pitkään himoinnut värikkäämpää huivia musta-harmaa-peruspukeutumistani ilostuttumaan.

Satoja huiveja selattuani löysin Noa Noalta erittäin kauniin kappaleen - joka ei kuitenkaan ole ylivärikäs makuuni. Siinä sivussa tuli akuuttia tarvetta parille muullekin vaatteelle. No, ne löytyivät Ale-osastolta eli silkkaa säästöä tuli... Juupa juu.

Noa Noan puuvillahuivi

Vaatteet saapuivat viime perjantaina, ja olin enemmän kuin tyytyväinen kaikkiin. Huivi oli nätti (ja on jo saanut kehujakin parilta työkaverilta tänään).

Myös toisen tanskalaisyrityksen Customized for Crowd -paita oli varsinainen löytö! Erityismateriaalista valmistettu paita, "one size fits (almost) all", on paitsi istuva ja mukava myös sairaan lämmin! No, ehkä kyse oli edelleen jatkuvasta poskiontelontulehduksesta ja siihen liittyvästä tuskahiestä, mutta eilen ja tänään paita päällä tuli kuuma - ja yleensä olen todellinen vilukissa. Näitä paitoja aion tilata saman tien pari lisää, hintakin on vähän alle 20 euroa eli ei kirpaise. On nimittäin harvinaista löytää näin hyvin istuva ja vielä mukava pitkähihainen aluspaita - olen varsinainen nirsoilija, sillä yleensä aina jostain kohtaa kiristää tai ahdistaa...

Customized for Crowd - kyllä ne tanskalaiset osaa!

Sitten se negatiivinen palaute. Boozt.comin sivuilla hengaillessani (tuntikausia, perfektionisti kun olen niin pakko käydä läpi koko tarjonta saman tien) tajusin, että useammasta tuotteesta puuttuvat kokonaan materiaalitiedot. Itselleni ne ovat tosi tärkeä osa ostopäätöstä. En esimerkiksi voisi kuvitella ostavani 100% akryylia tai muuta tekokuitua olevaa vaatetta, (puu)villaa tai muuta luonnonmateriaalia sen olla pitää! 

Ale-sivuilta löysin söpön pinkin Espritin neuletakin, josta myöskin uupuivat kaikki materiaalitiedot! Yleensä en todellakaan ole romanttinen pukeutuja ja pinkit vaatteeni voi laskea... hmm, yhdellä sormella, mutta jokin tässä takissa hurmasi. Sitä paitsi olen luvannut itselleni pukeutua syksyllä ja talvella muuhunkin kuin musta-harmaaseen - vaikuttaahan se jo mielialaankin, kun muutenkin maailma on harmaa!

Joka tapauksessa, tiedustelin asiaa Booztin asiakaspalvelusta, ja vastaus oli tämä. Pointsit ystävällisyydestä, eikä syy tavallaan ole Booztin, mutta toivottavasti siellä tajutaan panostaa materiaalitietojen saatavuuteen - muuten saattaa monelta jäädä ostopäätös tekemättä. Itse päätin riskeerata, kun kerran palautus olisi ollut ilmainen. Ja tällä kertaa kävi tuuri. Vaate on puuvillaa ja vielä sopiva päällä!

Hei,

Kiitos viestistäsi. Pahoittelemme vastausajan venymistä. Ikävä kyllä

meillä ei ole enempää materiaali tietoa tuotteesta. Soittelimme eilen

Espritille, koska emme ole tavarantoimittajaltamme saaneet

materiaalititoja, mutta hekään eivät osanneet vastata siihen mitä

materiaalia takki on. Koska toimimme usemman eri tuotteen jälleenmyyjinä,

ei meillä valitettavasti ole muuta tietoa tuotteista kun mitä saamme

tavarantoimittajaltamme. Olen yrittänyt etsiä joka puolelta, mutta paidan

materiaalitietoja ei valitettavasti löydy. Olen ovin pahoillani ettemme

voineet auttaa sinua asiassa enempää. Paita kuitenkin saattaa olla

puuvillaa tai jotakin keinokuitua, koska muut espritin neulee ovat puuvilla

tai akryylin ja nylonin sekoitusta.

Jos sinulla ilmenee muuta kysyttävää, olet aina tervetuullut ottamaan

meihin uudestaan yhteyttä.

Oikein mukavaa päivän jatkoa!

Uskallatko panna väriä päälle - myös syksyllä?

Tajusin etten ole juuri muodista bloggaillut, vaikka olenkin kauniiden asioiden rakastaja. Jostain syystä olen lähinnä tilittänyt täällä maailman epäkohdista, huh, eli nyt jotain vähän kevyempää ja ennen kaikkea värikkäämpää!

Olen jäänyt koukkuun Pinterest-palveluun. Pitkät illat tunnit selailen ja klikkailen siellä kansioihini yhä uusia kauniita kuvia ja tsekkaan, mitä kaverit ovat löytäneet - ja kuviahan Pinterestissä riittää ähkyyn asti.

Pinterestistä löytyi ihanan mehukkaita kuvia, joista voi löytää inspiraatiota syksyä värittämään. Okei, syksyä ja värikkyyttä ei yleensä yhdistetä ja perinteisesti syksyn saavuttua loputkin vähät värit häivytetään ruskea-harmaa-musta-oranssi-lila-skaalan tieltä. Miksi?! Suomessa on kyllä muutenkin marraskuussa ihan riittävän harmaata, niin ettei tarvitse kantaa kortea kekoon olemalla itsekin harmaa.

No juu, paraskin puhuja, sillä vaatevarastoni koostuu pitkälti harmaan ja mustan monista eri sävyistä. Vähänkin värikkäämpää vaatekappaletta saa tovin penkoa vaatehuoneen perukoilta. No, kesävaatteet on tietty eri juttu. Tosin tänä vuonna suurin osa niistä jäi käyttämättä, ikävä kyllä.

Mutta oi, kunpa minä ja muut uskaltautuisimme pistämään väriä päälle myös syksyllä, niin katukuva voisi näyttää allaolevalta... toivottavasti joskus vielä uskallamme leikkiä väreillä - läpi vuoden!

Max Mara

Okei, jos tällainen väriloisto tuntuu liioittelulta tai askarruttaa, miten työkaverit / naapurit moiseen värikkyyteen suhtautuisivat tavallisenharmaana maanantai-aamuna, niin voisiko aloittaa pienestä, vaikka tähän tyyliin...

Tosin täytyy myöntää, että innostuin aamulla - kaiken värikuvien ihailemisen jälkeen - tilaamaan itselleni ihanan merinovillaisen tunikan Cosista. Sen väri on yllätysyllätys... harmaa! Ei hyvä sylvi. Mutta tästä lähtien lupaan lisätä ainakin muutaman väripilkun muutoin niin harmaan hillittyyn garderoobiini.

Cosin merinosilkkitunika syksyäni piristämään - vaikkei kyllä väreillä...

Osattiin sitä ennenkin käyttää värejä. Loppuhuipennukseksi aivan ihana Diorin punainen takki 1950-luvulta. Tämän avulla selvittäisi kunnialla syysmyrräkän jos toisen!