Taistelujoogaa – mitä ihmettä?!

Tänä aamuna ylitin itseni ja kävin aamujoogassa. Enkä missä tahansa joogassa vaan "taistelijan joogassa", Fighter's Yoga. Elämäni ensimmäinen oikea joogatunti! Teki varmasti hyvää, mutta oli yllättävän rankkaa.

Jooga pidettiin Savate Clubilla, jossa käyn kuntonyrkkeilemässä ym. treeneissä, joten päätin kokeilla kuukausimaksuun sisältyvää henkisen rauhan tarjoajaa.

Unisen kropan raahaaminen tunnille oli saavutus jo sinänsä. Olen aina ajatellut, ettei aamutreenaaminen sovi minulle. Ihaillen – ja oudoksuen – kuuntelen heitä, jotka hikoilevat salilla kuudelta aamulla ja vielä nauttivat siitä! Minä hikoilen tuohon aikaan korkeintaan liian kuuman peittoni alla.

Mitä sitten on Fighter's Yoga? Alussa epäilin, että nimi on keksitty jotta miehetkin uskaltavat mukaan. Ja olihan meistä puolet miehiä, mikä ei taida olla tyypillistä joogatunnille. 

Savaten sivuilla kerrotaan, että Fighter's Yoga on suunniteltu kamppailulajien harrastajille. Liikkeet tukevat ja täydentävät harjoittelua sekä toimivat myös palauttavina harjoitteina.

Fighter's Yoga parantaa tasapainoa, lisää nivelten liikkuvuutta, notkeutta ja liikelaajuutta, parantaa lihaskuntoa, vahvistaa yleiskuntoa ja edistää rasvanpolttoa, lievittää stressiä, lievittää kipua ja lihasjäykkyyttä, tukee immuunijärjestelmää, poistaa terveydelle haitallisia aineita kehosta, keskittyy hengittämiseen, joka on tärkeä kamppailulajien harjoittamisessa JA parantaa keskittymistä.

Olo olikin tunnin jälkeen yllättävän energinen, ei ollenkaan niin kuollut kuin olin uumoillut. 

Toisaalta lehmä, kissa, delfiini, kala- ynnä muut liikkeet osoittautuivat yllättävän raskaiksi, etenkin käsivarsille joiden varaan joogassa nojataan lähes koko ajan! 

Tuomio: jaksoin joogan päälle pitkän päivän töissä (no, neljän ison kahvimukin avulla) ja sen päälle selvisin jopa yhdestä iltakokouksesta, sillä olen luvannut auttaa yhden kiinnostavan (ja herkullisen!) proggiksen viestinnässä. Kaiken kukkuraksi nautimme äsken kaverin synttärioluet Los Cojonesissa.

Nyt kyllä väsyttää. Eiköhän uni tule tänä yönä!

Elämäni ekat SandBell-treenit

Mikä ihme on SandBell, moni kysyy. Niin kysyin minäkin vielä pari päivää sitten, kunnes luin nyrkkeilyklubini Savaten nettisivuilta tästä uudesta supertehokkaasta treenausmetodista.

SandBell on neopreenikumilla päällystetty hiekkasäkki, jolla harjoitetaan yhtaikaa keskivartaloa, voimaa ja kestävyyttä.

Viime viikolla hieman venähtäneen kesätauon (6 kk) jälkeen aloitin jälleen rakkaan kuntonyrkkeilyn. Tänään maanantaista oli kehkeytymässä perinteisen nihkeä, joten ajattelin piristää päivää kunnon hikitreeneillä. Toimii. Aina.

Tänään Savatella oli tarjolla SanBell-harjoittelua, jota nettisivuilla kuvaillaan vakuuttavin termein:

SandBell®-harjoittelu on äärimmäisen tehokasta, kaloreita polttavaa, turvallista ja hauskaa! 

Hyperwear SandBell®-säkeissä yhdistyvät yleisimpien kuntoiluvälineiden kuten. esim. kahvakuulan, kuntopallon sekä käsipainojen vahvuudet. Kehität räjähtävää voimaa heittämällä tai paiskaamalla SandBell®-säkkiä täysillä ja täydellä laajuudella maahan.

20 minuutin SandBell®-harjoitus polttaa enemmän kaloreita kuin yli tunnin reipas kävely.

PE Universe nimesi SandBellin parhaaksi uudeksi liikuntavälineeksi.

Vakuuttavaa. Minuun tehosi etenkin osuus, jossa vakuutettiin SandBellin haastavan keskivartalon tukevat lihakset. Yleisimmät olkapään alueiden vammat kun usein johtuvat heikosta puristusvoimasta. Säkillä voi treenata käden ja ranteiden puristustyötä tekeviä lihaksia, joita yleensä ei harjoiteta.

Tuomio? Tehosi, ja oli hauskaa! Nyt tuntuu koko kropassa, vaikka valitsin nyt ekakertalaisena suht kevyen 3,5 kilon säkin. Kyllä siinäkin vastusta riitti. 

Erityisen vapauttavaa oli paiskoa säkkiä täysillä lattiaan, siinä pikku aggressiot kukistuivat kerralla. Rankinta taisivat olla säkin nostelut suorilla käsin, joka liikesarjaa kun toistettiin nelisen kertaa, kymmenen liikettä kerralla. Huh.

Toistaiseksi Savate Club on ainoa paikka Suomessa, jossa säkkiä voi testata ohjatussa ryhmässä. Toki säkin voi tilata kotiin ja treenailla Youtuben ääressä (googleta SandBell). Varoituksen sana: ainakin kerrostalossa naapureilla saattaa olla jotain sanottavaa, jos säkkiä paiskoo täysillä lattiaan, karjahdusten saattelemana. 

Lisää lajista voi lukea esim. Healthista.com-artikkelista (enkuksi). 

Uudet New Balance -juoksukengät - hyvät ja vielä eettisetkin

Tadaa! Joskus materia tekee onnelliseksi. No, tavaran välttämättömyydestä voi tietysti keskustella ajasta ikuisuuteen.

Oli miten oli, ostin pari päivää sitten New Balancen juoksukengät ja nautin niistä nyt jokaista juoksuaskelta ottaessani.

Vanhat Niken juoksukenkäni ovat muutaman vuoden ikäiset ja hyvin palvelleet. Mutta kun äitini ilmoitti, että häneltä löytyi "ylimääräinen" lahjakortti pieneen Nokialla sijaitsevaan urheiluliikkeeseen eikä hän tiennyt mitä sillä tekisi, kerroin että ei hätää. Kaikki olivat tyytyväisiä, varsinkin minä joka sain jo alennuksessa olevat pinkit juoksukengät 50 euron "käsirahalla". 

Myyjä oli fiksu nuori mies. Valittelin hänelle, kuinka mahdotonta on ostaa juoksukenkiä, kun pitäisi käydä ties missä testeissä ja isojen kauppojen hyllyt notkuvat satoja toinen toistaan teknisempiä (=kalliimpia) luomuksia. Myyjä onnistui rauhoittamaan mieltäni vakuuttamalla, että:

• lopulta itselle sopivien kenkien määrä on hyvin rajallinen. Testit on usein tehty houkuttelemaan asiakkaita, eikä kengissä ole huomattavia eroja.
• jos perusasiat on kunnossa (täyseristys ja kenkä tuntuu hyvältä, ei sen kummempia testejä tarvita.) 100-200 euron hintaluokassa erot eivät ole suuret, mutta halvempia ei kannata ostaa. 
• juoksukengät kannattaa uusia parin vuoden välein (jos juoksee parikin kertaa viikossa) ja parasta on käyttää rinnakkain kaksia kenkiä, niin jalka saa vaihtelua. Vanhat kengät palvelevat siis edelleen.

Niinpä minä – jolle valinnat ovat yleensä hyvin hyvin vaikeita – kokeilin yksiä kenkiä tässä pikkuliikkeessä, jossa Adidakset ja Niket loistivat poissaolollaan. Hyllyiltä löytyi New Balance -merkkisiä kenkiä.

Kyselin, mikäs se tällainen merkki on, itselleni tuntematon. Yleensä googlettelen kaikkea etukäteen, koska yritän myös ostaa edes jollain tavoin eettisesti... Vastaus ilostutti: New Balance pyrkii tekemään suuren osan tuotannostaan Euroopassa ja Jenkeissä halpatuotantomaiden sijaan.

Ostin kengät ja kävin seuraavana aamuna koejuoksulla, joka sujui kuin vettä vaan!

Kaivelin vielä lisätietoja merkistä – ja yllätyin jälleen iloisesti seuraavista seikoista. New Balance on kuin minulle luotu!

• New Balance amerikkalaisten urheilukenkämarkkinoiden toiseksi suurin merkki. Se on tänä päivänä johtava teknologisesti innovatiivisten urheilukenkien ja vaatteiden valmistaja. 
• New Balance on kulkenut omia polkujaan urheilualalla, ja tällä se pysyy kovassa kilpailussa mukana. Yksi ratkaiseva valinta New Balancen tarinassa on ollut Endorsed by No One -filosofian seuraaminen, mikä tarkoittaa, että he investoivat tulonsa ennemminkin tutkimukseen, tuotekehitykseen ja hyväntekeväisyyteen kuin markkinointiin julkisuuden henkilöiden avulla. Hieno veto!
• Päätös kotimaisen tuotantonsa säilyttämisestä on ollut menestyksekäs ja New Balance on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista kenkävalmistajista viidellä Amerikan ja yhdellä Englannin tehtaallaan. 
• Päätös valmistaa kenkiä erilevyisillä lesteillä on ollut tärkeä. Endorsed by No One-filosofiasta huolimatta monet suuret urheilijat haluavat käyttää New Balancen kenkiä ja varusteita. 
• Euroopan vahvan retro running -trendin ansiosta New Balancen tennarit ovat saaneet paljon huomiota ja New Balance tarjoaa tänä päivänä suuren valikoiman70-, 80- ja 90-luvun malleja sekä alkuperäisasussa että uusina trendimuutoksina. New Balance on kuumaa valuuttaa tennarifanien keskuudessa.

Paljonko proteiinia taviskuntoilija tarvitsee?

No niin! Tänään oli Hesarissa juttu Käytä oikein proteiinilisiä. Hyvä, sillä aihe on askarruttanut jo jonkin aikaa.

Jutussa Suomen Olympiakomitean vastaava lääkäri Harri Hakkarainen "pitää tärkeänä, että proteiinilisien käyttäjä tietää, mitä tekee – eli suhteuttaa proteiininsaantinsa harjoitusten laatuun ja määrään".

Tässä moni menee vikaan. Jengi tuntuu vetävän proteiinia kuin viimeistä päivää "rankan treenin" päätteeksi - aika monessa tapauksessa treeni ei ole niin rankka, etteikö siitä toipuisi ihan normiruualla. Ja proteiiniahan löytyy vaikka mistä, kuten urheilijan sydänystävistä raejuustosta ja maitorahkasta tai nykyään jo kaiken maailman extraproteiini-leivistäkin.

Pidän itseäni taviskuntoilijana. Lääkäri-Hakkarainen kuvailee sellaiseksi ihmistä, joka liikkuu esim. tunnin kerrallaan joka toinen tai kolmas päivä. Hakkaraisen mielestä tätä tahtia harjoittelevalle riittää yleensä normaali ruoka ilman proteiinilisiä.

Tavallisen kuntoilijan proteiinintarve on gramma painokiloa kohden vuorokaudessa. Siis jos painaa vaikka 55 kiloa niin tarve on 55 grammaa. Ei mikään mahdoton määrä. Kevyet kilometrit -blogissa voi vertailla proteiininlähteitä, esim. raejuustossa on merkistä riippuen proteiinia noin 20 grammaa.

Toki proteiinia voi vetää enemmänkin, jos mieli tekee ja kroppa sitä anoo. Ja oikeasti aktiiviset liikkujat ovat tietty asia erikseen.

Hakkaraisen mukaan voimaharjoitellessa voi syödä enemmän juuri raejuustoa, tonnikalaa, vähärasvaista lihaa tm. proteiinipitoista.

Kestävyysharjoituspäivinä ei tarvitse suosia proteiinipitoisia ruokia vaan panostaa kasviksiin, hedelmiin ja vihanneksiin. Kuulostaa loogiselta.

Ja hei, taas pakko palata "vanhoihin hyviin aikoihin", jolloin porukka raatoi pellolla aamusta iltaan. Tuskinpa tuolloin kyläkaupasta löytyi proteiinipatukoita, -juomia tai -jauheita. Hengissä pysyttiin ihan ok kuitenkin, vaikka "treeni" oli paljon rankempaa kuin monella kuntosalin juoksumatolla piipahtavalla.

Itsellänikin olisi ehkä peiliinkatsomisen paikka, sillä aika usein laukussa odottaa proteiinipatukka treenin jälkeen. Tiedostan kyllä täysin, etten sellaista tarvitsisi, eli himon taustalla on monisyinen lumevaikutus:
1) Patukkaa purressa on jotenkin urheilullisempi fiilis, sellainen fitnessfiilis

2) onhan ne hyvän makuisia ja 

3) omatuntokaan ei kolkuta, kun nauttii vähemmän energiaa ja rasvaa kuin suklaapatukan muodossa.

Naurettavaa sinänsä, mutta minkäs teet kun mainonnan orja oot... Seuraavaksi on kyllä pakko blogata fitnessilmiöstä, jota tulee nykyään joka tuutista!