tiistai 10. heinäkuuta 2012

Plösähtävät suomalaiset - jotain pitäisi tehdä


Kesällä näkyy enemmän paljasta pintaa. Tuntuu, että joka vuosi kaupunkiemme kaduilla ja turuilla heiluu myös entistä enemmän läskiä. Erityisesti lihavia nuoria!

Viime päivinä olen lomaillut täällä Tampereella. Pari päivää sitten jouduin odottamaan bussia puoli tuntia Tampereen Keskustorilla ja päätin kuluttaa aikaa arvioiden ohikulkevien kaupukilaisten kesämuotia. Järkytyin, kun ohitseni käveli ihan liian monta todella lihavaa nuorta ihmistä - suurin osa heistä naisia. Enkä nyt puhu mistään pikku ylipainosta, vaan lähes sairaalloisesta lihavuudesta jenkkityyliin.

Usein ihmisten pukeutuminen vielä lisää plösöä vaikutelmaa. Kireä toppi ja legginsit eivät ehkä ole paras valinta pitämään läskiä kurissa. "Eikö ihmiset katso peiliin?!" yksi kaverini kommentoi. Uskon, että katsovat - ja tarkkaan - mutta jokaisellahan on oikeus pukeutua ihan miten tahtoo. Ja sitä oikeutta kyllä käytetään.


Tilastot kertovat samaa. Iltalehdessä viime kuussa julkaistun Lihavien teinien määrä kolminkertaistunut -jutun mukaan lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt merkittävästi. Suomessa 12-18-vuotiaiden ylipainoisten määrä on kolminkertaistunut 30 vuodessa.

Tämä on todella huolestuttavaa, sillä nuorenahan vitsa väännetään ja rakennetaan pohjaa tulevalle elämäntavalle. Läskiä lapsuutta seuraa usein plösö nuoruus, ylipainoinen keski-ikä jne. Lapsena opitut tavat eivät hevin muutu.

Iltalehden artikkeli korostaa, kuinka lasten ylipaino lisää monien sairauksien määrää. Kolmasosalla lihavista lapsista on valtimotaudin riskitekijöitä sekä riski sairastua rasvamaksaan, astmaan ja uniapneaan. Lihavuudesta seuraa usein myös psyykkisiä ongelmia.

Muutos lähtee tietenkin vanhemmista, jotka lapsensa ruokkivat. Vanhempien pitää tarjota lapsilleen terveellistä kotiruokaa kannustaa heitä liikkumaan, ei roikkumaan päivät pitkät TV:n ja pleikkarin ääressä.

Kuva: The Telegraph
Tietty lihavuutta voidaan hoitaa kodin lisäksi kouluissa, päiväkodeissa ja harrastuksissa. Mutta mielestäni yksi iso ongelma on, ettei lihavuudesta - varsinkaan nuorten - edelleen "saa" puhua. Jottei kenellekään vaan tule paha mieli... Lihavuus on vähän kuin suomalainen känni. "Sellaista sattuu."

Sen sijaan hoikkia ihmisiä saa surutta arvostella. Itse olen aina ollut suht hoikka - en mistään luonnon oikusta, vaan koska pidän itsestäni tahdonvoiman avulla huolta - ja olen saanut kuullut monenlaista kommenttia siitä, kuinka olen "liian laiha" tai kehotuksia "syödä nyt jotain, että saat vähän muotoja" tai jopa, että "oletpa riutuneen näköinen". Kommentointi tuntuu olevan ok. Sen sijaan olisi ihan kauheaa, jos huomauttaisin kenelle tahansa tukevalle tuttavalleni hänen ylipainostaan. Pitäisikö asenteille tehdä jotain? Joskus laihduttamisen kimmoke voi olla, että joku itselle tärkeä ihminen kommentoi ylipainosta - senkin voi tehdä ihan "nätisti" ja kannustavasti, ei syyllistäen.

3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. ^ tuli edellinen kommentti ensin kolme kertaa ja kun poistin niin lähti kaikki, bugi bugi :D

    Niin sitä vain, että omalla kohdalla huomannut saman ettei mikään ole koskaan hyvä. Ennen urheilin paljon mutta opiskellessa tuli kiloja ja samantien huudellaan läskiksi. Nyttemmin ottanut itseä niskasta kiinni ja urheilusta on tullut iso intohimo. Nyt saivarrellaan, että "syötkö sää" ja "et sää muuta teekkään kun treenaa". Är.
    Mutta ihan totta että sairaalloinen lihavuus on yleistynyt, siinä samassa syömishäiriöt. Jokainen ihminen on itse kyvykäs päättämään siitä, millainen haluaa olla, omaa kehoa on mahdollista muokata jos siihen löytyy tahdonvoimaa. Ja kysyä itseltään onko tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on, vaikkei olisikaan ihan standarikokoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, hyviä pointteja! Olen samaa mieltä, mikään ei tunnu olevan hyvä - joillekin ihmisille. Tosin omalla kohdallani tuntuu, että kun taannoin olin vähän pulleammassa kunnossa niin se oli jotenkin hyväksyttävämpää eikä kukaan kommentoinut - ja nyt kun olen hoikka (eli ihan normipainoinen), niin kyllä huolehditaan, että "syöthän tarpeeksi" ja "ethän urheile liikaa"... No juu, toisaalta kyllä ystävät tukevat & kannustavat ja tulevat mukaan lenkille. Eli täytyy ehkä vaan valita sopivaa seuraa. :)

      Lisääntyvä sairaalloinen lihavuus sen sijaan on oma surullinen ilmiönsä, aika järkyttävää oli tosiaan näin kesän tullen huomata, kuin paljon tosi ylipainoisia (nuoria) on! Ja uskoisin, että tietynlaisella hyssyttelyllä on osuutensa asiaan.

      Tärkeintä olisi jokaisen ymmärtää, että meille on annettu vain yksi kroppa ja siitä täytyy pitää hyvää huolta. Kaikki lähtee itsetunnosta - huolestuttavaa on, kuinka monella meistä on sairaalloinen suhde omaan vartaloonsa, suuntaan tai toiseen...

      Poista