Hyvästä alusta huolimatta olo oli koko päivän yhtä nihkeä kuin sää, vaikka olikin perjantai. Join liikaa kahvia ja etsin epätoivoisesti herkkuja jääkaapista, mikään ei napannut ja kehitin hyvin huonon tuulen - ilman selkeää syytä. Tai no, luultavasti siksi että olen nyt toista viikkoa antibioottikuurilla poskiontelontulehduksen takia, eikä olo edelleenkään ole terve. Jo riittäisi nuutunut olo!
Sosiaalinen elämä on kuihtunut minimiin, kun vaan raahaudun töihin ja takaisin sohvalle makaamaan. Poikaystävä-parka on joutunut kärsimään jatkuvasta valituksesta, kun yhtään mikään ei nappaa...
Paitsi yksi juttu, jota onneksi tajusin kokeilla tänään. Iltapäivällä soitin hyvälle ystävälle, jota en ollut nähnyt vähään aikaan. Hän sattui olemaan samanlaisissa fiiliksissä eli huonolla tuulella - loistavaa seuraa siis! Teimme treffit Llamasiin. Talsittuani viluisena ihan liian pitkän matkan Kampista Iso-Roballe keskellä tuulen ja sateen katalaa yhdistelmää, löysin Llamasin ovesta lapun: ongelmia putkien kanssa, baari on kiinni. Onneksi kehitimme nopean B-suunnitelman ja siirryimme Punavuoren Ahveneen. Kotoinen tunnelma, pehmeä sohva, hyvä olutvalikoima ja vielä kynttilä pöydässä. Toimii.
Istuimme baarissa useamman tunnin jutellen elämästämme, työstä ja miehistä, ja mieliala kohosi minuutti minuutilta. Asiaa auttoi herkullinen luomu-kirsikkaolut, olen suuri Kriekin ytävä - erityisesti, koska pari viikkoa on mennyt lääkityksen vuoksi absolutistina. Kyllä nyt maistui, vaikka en vieläkään uskaltanut useampaa juoda...
Kiitos, ystävät! Ilman teitä marraskuu olisi sata kertaa pahempi (vaikka on se aika paha siltikin...)
Namia luomu-kirsikkaolutta Punavuoren Ahvenessa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti