Mälsä maanantai, apuna vanha kunnon señorío de los llanos

Jaahas. Se on (taas) inhokkipäiväni maanantai. Töissä riitti kaikenlaista säätöä viime perjantaisen toimiston muuton jäljiltä, ja uusi työpaikkaruokalamme oli lannistava kokemus ("kalaa eli pakasteseitiä tomaattimozzarella-kastikkeessa, raakoja herkkusieniä ja vihreää salaattia sekä puoliraakoja tomaatinsiivuja = 9 euroa).

Ulkona jylläsi kolea syyssää. Jouduin aamulla vaihtamaan rakkaan pyöräilyni ratikkaan, koska työmatkalla ei ole kiva kastua. Pelkään, että joudun tekemään saman yhä useammin lähipäivinä...

Töiden jälkeen riensin hakemaan guest-passini Rakkautta ja anarkiaa -festarille, jonka sain kiitokseksi heille tekemistäni hommista. Luonnollisesti liput lähes kaikkiin haluamiini leffoihin olivat jo tältä päivältä loppuneet.

Otin silti liput muutamaan leffaan, joista en tiennyt juuri mitään. Tosin kotona iski totaalinen väsymys, ja samoilla sijoillani sohvalla sijaitsen edelleen. Silmäilen kelloa, sillä mieli hinkuu nukkumaan. Mutta poikaystävä (se tiukkis!) kielsi menemästä ennen kymppiä...

Syy väsymykseen on, että olen edelleen hieman vilustunut, vaikka olen kiltisti nauttinut sekä spirulinaa, propolistippoja sekä sinkkiä. Saa nähdä, kumpi tämän väsytystaistelun voittaa...

No, kaikesta edellämainitusta johtuen päätin muuttaa maanantain suuntaa ja avata pari viikkoa sitten Tallinnasta roudaamani viinipullon, Señorío de los Llanos (reserva). Suosittelen!

Hieman viintä lämmitti viluisen kroppani ja ilostutti mielen. Niinpä! Maanantainakin voi juoda viiniä, eikä se tietenkään tarkoita että vetäisi kännit. Jo lasillinen toimii, reilu sellainen. Tämänhän tiesivät jo antiikin kreikkalaiset jne. 

Maanantaista ja siitä, että vierellä on joku joka ymmärtää

Nyt on ehdottomasti yksi niistä päivistä. Aika usein nämä nihkeät päivät ovat minulle maanantaita. Sattumaa? Ei tietenkään! Jo Karvinen tiesi, ettei maanantai ole mikään hyvä juttu.



Viime viikkokaan ei ollut kaikista hohdokkain, sillä kävin koko viikon puolikuntoisena nuhaisena töissä ja lisäksi vietin koko viikonlopun intensiivisellä videokurssilla. Tosi mielenkiintoista juu, mutta tässä vaiheessa antaisin aika paljon edes yhdestä vapaapäivästä! Viikonloppuja ei ole annettu meille poloisille työmyyrille vapaaksi ihan syyttä... ihmisen on pakko välillä levätä.

Kaiken kukkuraksi poikaystäväkin sairastui flunssaan, joten vähät vapaat viikonlopun tunnit makasimme sohvalla olo ankeana. Sama tuntuu jatkuvan edelleen, töissä jaksaa jotenkuten käydä, kiirettä riittää, mutta siinä se sittenkin onkin. Toimistolta suoraan kotiin ja sohvalle katsomaan mömmöä telkkarista. Ilta "huipentuu" kymmenen uutisiin, joiden jälkeen kaadutaan sänkyyn. Ja sitten sama uudelleen...

Tietty nämä ovat pieniä murheita ihmiskunnan mittakaavassa jne., mutta lannistavat mielialaa.

Toisaalta näinä hetkinä tajuaa kiittää siitä, että vierellä on joku, joka jaksaa kuunnella jatkuvaa voivottelua ja valitusta ja vielä sympatiseeratakin. Ainakin suurimman osan ajasta.

Jokaisella meistä on huonot hetkensä, On hienoa, kun uskaltaa olla se mikä on, valittaa kun on tarvetta – ja pitää myös suunsa kiinni. On hienoa tajuta, ettei tarvitse olla täydellinen, ja että täydellisyys on turhaa ja tylsää! Kaikkein parasta on tajuta, että vierellä kulkee toinen ihan samanmoinen.

Olen tänään kuunnellut ihanan ranskalaisella aksentilla laulavan Mina Tindlen biisiä. Se kertoo kaikista niistä pienistä asioista, joita kannamme mukanamme. Jokaisella on taakkansa, niinpä. Ja taakkaa keventävät myös videolla tanssivat komeat ranskalaismiehet...

Spirulina-testin tulos – talttuiko flunssa?

Viime viikolla pohdin ihmetuote spirulinaa. Testasin vihreää mönjää ekaa kertaa, koska kuulin sen auttavan flunssan oireisiin. Tuomion hetki on tullut. Auttoiko spirulina?

Lopullinen tuomio ei tietty ole helppo, sillä joka tauti on erilainen enkä tiedä miten minun olisi käynyt ilman spirulinaa. Kuitenkin täytyy sanoa, että selvisin flunssaisena kunnialla: nautin viime viikonlopusta Tallinnassa, enkä joutunut olemaan päivääkään poissa töistä viime viikolla. Tosin olin töissä ihan liian puolikuntoisena, hyi minua.

Olen niitä, jotka kyllä patistavat kollegoja kotiin yhden aivastuksen jälkeen mutta itse raahautuvat toimistolle vaikka missä kunnossa. Pikku hiljaa elämä alkaa opettaa, mutta vaikeaa se on kun kerran on "näin korvaamaton" työntekijä... just.

Mutta niin, flunssa meni yllättävän kevyesti ohi – vuosiin en ole yhtä helpolla selvinnyt räkätaudista. Varsinkaan näin vähäisellä levolla, sillä työviikko oli aikas hullu ja parhaillaan vietän "rentouttavaa" viikonlopun videokurssilla... uhhuh.

Annetaan siis spirulinalle kunnia! Flunssa on jo melkein selätetty, mutta olen jatkanut levän nauttimista joka ainoa aamu: eikun teelusikallinen vihreää mönjää kylmän veden joukkoon, nenästä kiinni ja kurkusta alas! Makuun ei kyllä ikinä taida tottua. Vai onko tämä jonkun mielestä hyvää? Uskomaton tuo allaoleva kuva muuten: ei voi kuin kunnioittaa, jos joku saa lapsensa nauttimaan spirulinaa!

Loppuun vielä Puhdistamo-sivulta poimittua ylistävää faktaa, eli miksi spirulinaa kannattaa "nauttia".

Spirulina on yksi niistä levistä, joita on ollut maapallolla pitempään kuin mitään muuta elämää. Nämä levälajit ovat "villiruokaa" parhaimmillaan ja erittäin ravintopitoisia.

Spirulina sisältää:

• 2300% enemmän rautaa kuin pinaatissa 
• 3900% enemmän beetakaroteenia kuin porkkanassa 
• 300% enemmän kalsiumia kuin maidossa 
• 375% enemmän proteiinia kuin lihassa tai tofussa 
• fytoravinteita 31 kertaa enemmän kuin mustikassa 

Spirulina muodostaa kaikista maailman organismeista tehokkaimmin proteiineja ja se sisältää 65-71 % hyödynnettävässä muodossa olevaa proteiinia! Tämä tekee siitä ehkäpä maailman rikkaimman proteiininlähteen.
Spirulina sisältää valtavan määrän kehollemme tärkeitä mineraaleja mm. seleeni, kalsium, rikki. Spirulinan sisältää runsaasti rikkipitoisia aminohappoja (metioniini, kysteiini) sekä harvinaista fykosyaniini -nimistä polypeptidiä.

Spirulina sisältää runsaasti varsinkin B-ryhmän vitamiineja (B1, B2, B6), sekä beetakaroteenia ja K-vitamiinia. Suurin osa merilevistä sisältää huomattavan suuria määriä välttämättömiä rasvahappoja. Nämä ainesosat ovat tärkeitä lähes kaikkien kehon mekanismien opimaalisen toiminnan kannalta.

Auttaako spirulina vilustumiseen?

Tänä aamuna heräsin puoliflunssaisena, missä ei tietenkään ole mitään hauskaa, varsinkin kun eilen taudinpoikasta niin antaumuksella pois manasin. Minkäs teet, ja nyt tuntuu olevan puoli Suomea pöpöjen kourissa. Syksy?

Aamulla toimistolla pari työkaveria valitteli ihan samaa kurjaa oloa. Voi meitä kunnon työntekijöitä, jotka tulevat kipeäksi heti kun viikonloppu lähestyy... aarg.

No, napsimme yhdessä aamulla inkivääriteetä, finrexiä ja hunajaa, kunnes terveempi kollega suositteli spirulinaa. Kuulemma ihmelääke flunssan ensi oireisiin, yhdistettynä vanhaan kunnon sinkkiin.

Avaruushirviö? Ektoplasmaa? Ei vaan spirulinaa!

Pakko kokeilla. Kipitin ruokatunnilla Hakaniemen Ekoloon ja ostin purkillisen spirulinajauhetta. Sekä tropolis-tippoja, kun olivat vieressä hyllyssä ja kuulemma erinomaisia kurkkukipuun. Kipeänä olen maailman helpoin markkinointikohde.

Myyjä varoitteli, että spirulinajauhe voi olla tosi tujua kamaa (ja muuttaa ruuan tai juoman maun heti merileväksi). Yleensä ihmiset suosivat tippoja, jotka olivat nyt loppu – yllätys.

No, rohkea spirulinan syö! Toimistolla valmistin itselleni ja kollegalle spirulinajuomat (1 tlk jauhetta vesilasiin). Väri oli sen verran raju, että meni pitkään ennen kuin uskallettiin maistaa – nenästä kiinni pidellen. Kollega sai yökötysreaktion, mutta lopulta joi kiltisti koko lasillisen spirua. Hyvä me!

Maku: kalanruoka potenssiin 100. Ja haju myös.

Reaktio: en tiedä oliko se spirulina vai mikä, mutta loppuiltapäivä meni paremmissa fiiliksissä. Ihmeeksemme huomasimme, että olimme spirulinaa nauttineen kollegani kanssa viimeiset ihmiset toimistolla! Muut olivat lähteneet ajat sitten viikonlopun viettoon. Ihme työbuusti.

Täytyy ehdottomasti jatkaa kokeilua, nyt kun on selvinnyt alkushokista. Tämänhän pitäisi olla superfoodien aatelia, joka auttaa vaikka mihin! Raportoin sitten, tuleeko minusta superterve.

Mutta nyt pakkaamaan, uhhuh. Huomiseksi ollaan varattu Tallinnan-matka, jota ei voi enää perua. Saa nähdä miten käy. Pahimmassa tapauksessa makaan matkan hotellilla, parhaimmassa tapauksessa hengailen kaupungilla terveenä – spirulinan voimin. :)

Syysflunssan ekat oireet – en suostu!

Voi ei! Heräsin aamulla vähän kurkkukipuisena, olo oli juuri sellainen kuin on ihmisellä, jonka kohtalona on viettää seuraavat päivät syysflunssan kourissa, sängyn, sohvan ja nenäliinakasan ympäröimänä, itsesäälin kourissa.

Mutta ei, tällä kertaa en suostu! Saimme nimittäin eilenillalla ex tempore -idean viettää ensi viikonloppu Tallinnassa, ja nyt on lautta ja hotelli varattuna la-su. Pieni maisemanvaihto tekee nyt erinomaisen hyvää. Milloinpa ei tekisi. Samalla vältämme kivasti viikonlopun siivouksen (mitä tämä koti tosin kovasti tarvitsisi). Mutta hei, elämä on lyhyt eivätkä pölyt katoa!

Takaisin asiaan, nihkeään oloon. Tällä kertaa turvauduin vanhoihin ja uusin hoitokeinoihin. Olen syönyt lusikkakaupalla hunajaa (nam) sekä pari isoa kupillista teetä raastetusta inkivääristä ja nokkosenlehdistä. Lisäksi olen pannut päälleni kahdet villasukat ja lämpimimmän villapaidan. 

Olen myös napsinut sinkkiä, loistolääke näihin pirullisiin "ekoihin oireisiin". Meidän laajaa vitamiinivalikoimaa tutkiessani taisin samalla napata myös Omega 3 -tabletin, B-vitamiinin, pari vahvaa D-vitamiinia sekä kalsiumtabletin (joka maistuu appelsiinilta ja on vaan hyvä). Saa nähdä, miten tällainen sekalainen cocktail vaikuttaa. Jos mitenkään.

Pisteenä iin päällä kävelimme poikaystävän kanssa aurinkoisilla merenrannoilla. Perinteinen "pikku" kävelymme kestää yleensä ainakin pari tuntia. Kierrämme Hietsun torin kautta Eiranrannan kallioille – lempparipaikkojani! Sitten jatkamme Kaivarin ja Punavuoren kautta kotiin. Meren näkeminen tekee ihmiselle hyvää. 

Nyt nautin yömyssyllisen Vana Tallinnaa, viikonlopun teeman sopien. Yleensä olisin ottanut Jägermeister-shotin, joka on ihan paras yskänlääke. Jekku vaan oli loppu.

Ratkaiseva hetki taistelussa on ensi yö: heräänkö täysin terveenä vai onko kurkun kaktus kasvanut? Sormet ristiin. Ja tsemppiä kaikille syysflunssassa riutuville, kyllä se siitä ihan kohta!

Tänään olin fiksu ja lähdin kotiin potemaan

Ehkä ihminen voi oppia elämässä jotain, vaikka aina (tai siis yleensä) ei siltä tunnu. Itse olen nähtävästi vihdoinkin oppinut yhden totuuden - ja elämään sen mukaisesti:

Kun on kipeä olo töissä, kannattaa lähteä saman tien kotiin. Paino sanalla saman tien.

Ei kannata jäädä puolikuntoisena suorittamaan työtehtäviä, ja sähläämään ja sekoilemaan niiden kanssa, kuten itse tein koko eilisen päivän ja tämän aamun paikkailin jälkiä, vaan lähteä suosiolla kotiin pehkujen alle. Olo saattaa jopa parantua ja tauti mennä ohi ilman päivien räkärumbaa ja kuumeilua! Ja työkaverit taatusti ymmärtää ja kannustaa, jos ne on yhtään fiksuja!

Eikä vuosia päivätöissä käyneelle tyypille mikään ole hauskempaa, kuin tulla kesken päivän kotiin hiljaiseen ja hämärään asuntoon- ihan luvan kanssa - moikkailla rappukäytävässä eläkeläismummoja, purkaa Alepasta ostetut sairasherkut keittiön pöydälle ja miettiä, missä järjestyksessä niitä voisi nauttia.

Tein itselleni parantavan perustonnikalasalaatin ja vedin jälkkäriksi reilumman erän uutta Valion maitojäätelöä (makuna appelsiini, kun ei Alepassa ollut sitä toista). Pakko oli maistaa näin harmaana päivänä värikkääseen pakettiin pistettyä jäätelöä ja ihan hyväähän se oli - yllättävän kevyttä myös! Ainoa puute on laktoosin määrä tällaiselle intolerantille - mutta antaa mennä, ilmavaivatkaan ei haittaa kun on koko päivän yksin kotona.

Kaksi lasia mustaherukkamehua palan painikkeeksi toimi myös, samoin kuin sen kanssa nautittu vitamiini-cocktail.

Nyt vaan odottamaan ja peukut ristiin... Ehkä jos tänään menee nukkumaan ennen kello kymmentä, niin aamulla herää terveenä? En todellakaan haluaisi tulla nyt kipeäksi. Kukapa haluaisi. Ikinä. Eieiei.

PS: Ai niin Valiohan ei ole enää Valio vaan Suomen Nestlé - ihan mielelläni en suuryritystä tukisi, mutta terveenä sitten taas yritän panostaa eettisiin jäätelövalintoihin!

Pari hyvää juttua pöpön karkoitukseen

Eilisestä asti on viluttanut koko ajan ja ollut vaan kipeä & kurja olo. Onneksi tajusin jäädä tänään etätöihin. Tosin oikea paikka olisi ollut peti. Ei ole mitään ikävämpää kuin murehtia yksin kotona koneen ääressä (huonossa asennossa niskat jumissa) kaikkea sitä, mitä pitäisi tehdä mutta mihin ei puolikuntoisena ole yhtään energiaa... plääh.

Mutta hähää, olen päättänyt tappaa tämän pöpön alkuunsa! Kas näin...

Aamulla ensimmäiseksi vetäisin sisään vitamiinipommin: D-vitamiinia, kalanmaksaöljykapselin, sinkkiä ja... no siinä se olikin, ei sentään pidä liioitella. Myöhemmin join vielä monivitamiiniporetabletin.

Sinkin tehoa flunssan ensioireiden torjunnassa on hehkutettu ja uskon täysin! Ihan sama, onko kyseessä vain placebo-efekti... Kannattaa kuitenkin varoa eikä ikinä ottaa sinkkiä tyhjään vatsaan - siitä tulee tosi oksettava olo, kokemusta on.

Ruokahaluni on ollut tänään vähän kadoksissa (vaikka koko ajan jääkaapilla ramppaankin tsekkaamassa, josko sinne olisi ilmestynyt jotain herkkua, jota tekisikin mieli). Päätin kuitenkin syödä superterveellisesti, sillähän on myös sanottu pöpöjen kaikkoavan. 

Pakkasesta löytyi aurinkovihannespussi (kuulosti hyvältä!) ja yhtäkkiä alkoi tehdä mieli myös levää, jota sain lahjaksi Kampin Ruohonjuuresta (kun ilmoitin heille mannaryynipaketista pöllöhtäneistä jauhokärpäsistä - kauhea kokemus sinänsä, mutta se on toinen juttu). Nyrhäisin paketista irti sopivaksi katsomani määrän levää ja heitin kattilaan likoamaan & kiehumaan vihannesten kanssa.

Minulla ei näköjään ole mitään ideaa siitä, kuinka paljon levä turpoaa, joten sitä tuli mukaan "reippaasti", kuten kuvasta näkyy. En myöskään tiennyt, että levää pitää leikata. Mutta on vaan merilevä sellaista herkkua, ihan kuin silkkaa terveyttä söisi! Olen koukussa, mutta onneksi hyvään asiaan... kerrankin.

Esimerkiksi Terveysterapia Aijan sivuilla kerrotaan, että merilevää pidetään maailman ravintoainerikkaimpana kasvina. Se sisältää runsaasti ravinteita, proteiinia ja erityisesti aineenvaihduntaa edistävää jodia. Kannattaa kokeilla - ymmärrän kyllä, ettei maku miellytä kaikkia...

Levää voi tilata esimerkiksi Ruohonjuuren verkkokaupasta, jollei myymälää löydy kotikulmilta. Linkistä pääsee suoraan merilevät ja misot -osioon... Ja sinkkiä saa mistä tahansa apteekista. :) Huomenna osaan kertoa, tepsiikö hoito. Äiti vielä tekstaili, että yöksi päälle kaikki vaatteet mitkä löytyy - kylmää kohtaa ei saa kuulemma löytyä.