maanantai 9. tammikuuta 2012

Moneyball toimii vaikkei baseball nappaisi


Moneyball,  credit Sony Pictures

Hahaa. Ironista, että minä joka en seuraa urheilua nimeksikään aloitan blogini analysoimalla uutta jenkkileffaa Moneyball (2011, Sony Pictures. Linkki vie leffan virallisille sivuille), joka kertoo baseballin jännittävästä maailmasta. Enkä käytä sanaa "jännittävä" nyt ironisesssa merkityksessä, sillä leffa toimii ja vangitsee vaikkei baseball kiinnosta.


Tosin Moneyball valikoitui sunnuntai-leffaksemme urheilusta innostuneemman poikaystävän ehdotuksesta. Itseäni olisi kiinnostanut nähdä vihdoin Piiat, jonka missasin viime vuoden R&A-festivaalilla. No juu, Moneyballin pääosan eli Oakland A's -pesisjoukkueen toimarin Billy Beanen roolin vetää edelleen kovin uhkea Brad Pitt, mikä auttoi leffan valituksi tulemista.


Leffan pointti on, että pesäpallo on pitkälti rahapeli ja köyhät joukkueet tarvitsevat kekseliäitä kikkoja menestyäkseen. Oakland A's-joukkueella menee huonosti, kun isoimmat tähdet "varastetaan" New Yorkiin ym. rahakkaisiin joukkueisiin. Billy Beane kyllästyy taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, ja päättää vetää homman uusiksi. Hän palkkaa avukseen nuoren ja lahjakkaan supernörtin Peter Brandin (Jonah Hill). Kun Yalessa taloutta päntännyt Peter laskeskelee todennäköisyyksiä, lähtee joukkue lähes kokonaisuudessan vaihtoon. Alku tosin on hankala ja Billy menettämässä uskoaan (sekä työpaikkansa), kunnes alkaa tapahtua.


Jännää on, että leffa perustuu tositapahtumiin. Eli jos innostuu katsomaan Moneyballin, niin jälkeenpäin voi vilkaista Wikipediasta, miltä homma todellisuudessa näytti.


Jepjep, leffa toimii. Tositapahtumiin perustuva tarina on helposti uskottava, hahmot kiinnostavia etenkin pesäpallon maailmaa tuntemattomalle ja kokonaisuus on kaikin puolin tasapainoinen.


Miinusta hieman liiallisesta pituudesta sekä siitä, etteivät pesäpallojoukkueen voitot ja tappiot ihan hirveästi jaksa kiinnostaa - siis minua. Jännitysmomentti hieman kärsii, kun alan pohtia mitä järkeä miljoonien dollareiden isojen poikien pallonpomputtelussa ylipäänsä on. Urheilun filosofiaa ei siis kannata leffan aikana analysoida, vaan keskittyä toimivaan tarinaan.


Lopuksi vielä ilouutisia pussauskohtauksille allergisille ja vastaeronneille! Tässäpä elokuva, jossa ei turhia hempeillä. Eronneen Billyn ainoa naisseuralainen on silloin tällöin kyläilevä 12-vuotias tytär.http://www.moneyball-movie.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti