keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Kauramaito vai soijamaito?


Kauramaito vai soijamaito? Kas siinä pulma.

Olen pyrkinyt vähentämään maitotuotteiden käyttöä pahentuneen laktoosi-intoleranssin takia, mutta myös eettisistä syistä. Maidon ekologinen jalanjälki on kookas.

Mitä vähemmän maitotuotteita käytän, sitä vähemmän niitä tekee mieli. Elimistö tuntuu kiittävän, sillä kun nyt juon hyla-maitoa (vaikkapa vaan lasillisen), niin vatsaa kivistää joka kerta pahemmin ja se paisuu yhä isommaksi ilmapalloksi. Ei kiva. (Lisää vuolatusta vatsaongelmistani on luvassa vähän myöhemmin!)

Tärkein valintaperuste juomassa kuin juomassa on tietenkin maku. Olen ollut pari vuotta koukussa soijajuomaan ja vetänyt light-versiota valtavia määriä ihan janojuomana.

Viime aikoina on mennyt vaikeaksi, kun soijamaidon eettisyys on alkanut arveluttaa yhä enemmän – ja tiedostavat kaveritkin kehottavat vaihtamaan kauramaitoon.


Sosiaalinen paine toimii ja totuus on, Suomessa/Ruotsissa valmistettu kauramaito tulee lähempää kuin kaukaa roudattava soija. Ennen kauramaito tosin ei maistunut – mutta nyt Oatly-kauramaito olikin yllättävän hyvää! 

Entä hinta? Kauramaito ja soijamaito ovat suht yhtä tyyriitä. Wikipedian mukaan soijamaito maksaa Suomessa noin kaksi euroa litralta. Periaatteessa soijamaidon valmistuskustannukset eivät ole suuremmat kuin lehmän maidon, mutta hintaerot johtuvat lehmänmaidon kuluttajahintaa laskevista maatalouden tuista.

Aloitetaan siis tiukka ja ehdottoman subjektiivinen minivertailu, kriteereinä maku & käyttö, eettisyys ja terveellisyys.

PS: Soijamaito on virallisesti "soijajuoma" ja kauramaito "kaurajuoma, koska EU kieltää käyttämästä maito-sanaa muusta kuin eläimistä tulevasta valkoisesta nesteestä.

Maku ja käyttö

Soijamaito

  • Soijamaito valmistetaan vedestä ja puristetuista soijapavuista. Maku on... soijainen. Suositun belgialaisen Alpron juomista löytyvät natural, light-, luomu, luomu makeuttamaton ja maustamaton. Maku vaihtelee: light maistuu vähemmän soijalle kuin tavallinen ja maustamaton versio vaatii hieman totuttelua. Kunkin makunystyrät ratkaiskoot, itse tykkään kevytversiosta. Luomua en ole vielä kokeillut, eikä sitä lähi-Alepasta löydykään. Harmi! 
  • Soijamaito on kauramaitoa suositumpaa kahvimaitona. Tosin se tuppaa sakkautumaan kuumassa nesteessä. 
  • Soijajuomia valmistetaan myös mansikan, vaniljan ja suklaan makuisina. Itselleni liian makeita.

Kauramaito

  • Kauramaito tehdään vedestä, kaurasta ja kasviöljystä. Yllättävää: maku on kaurainen. :)
  • Olen juonut ruotsalaisen Oatlyn kauramaitoa (sininen pakkaus) ja luomukauramaitoa (musta pakkaus). Tykkään luomusta – sekä maultaan että eettisyydeltään. Vähän tökkii ostaa ruotsalaista, joten pitää pikimmiten kokeilla kotimaista Keijun kaurajuomaa – harmi kyllä tätäkään ei lähi-Alepasta löydy. Hop hop sisäänostajat!
  • Kaurajuomaa on saatavilla myös suklaan makuisena. Nalle on nami eväs!
  • Kumpi voittaa erän? Tasapeli. Kukin päättäköön omalta osaltaan ja makunsa mukaan.

Eettisyys

  • Soijamaitoa saa myös luomuna (vähän kalliimpaa). Soija tulee kaukaa, siitä ei pääse yli, ja sitten on se geenimuuntelu: yli 90% maailman soijasta on geenimuunneltua, pöh. Toisaalta eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna soija on ekologista.
  • Kaurajuomista olisi ekologista ja fiksua olisi suosia Keijun kaurajuomaa, joka tehdään kotimaisesta kaurasta mainitsemani ruotsalaisen Oatlyn sijaan. Joka tapauksessa kaura tulee paljon lähempää kuin soija.
  • Kumpi voittaa? Kaura.

Terveellisyys

Soijamaito

  • Saatavilla A, D ja B12-vitaminoituna, kalsiumrikastettuna sekä fruktoosilla makeutettuna.
  • Soijamaidossa on yhtä paljon proteiinia ja vähemmän hiilihydraatteja kuin lehmänmaidossa. Se sisältää kevytversiota lukuun ottamatta vähän enemmän rasvaa (tavallinen 1,8 g ja kevyt 1,2 g) kuin kevyt lehmänmaito (1,5 g), mutta pääosin terveydelle suotuisia monityydyttämättömiä rasvahappoja.
  • Proteiinia natural-versiossa on noin 3 g (saman verran kuin kevytmaidossa) ja kevytversiossa 2,1 grammaa / 100 g.
  • Soijamaito sisältää saman verran kalsiumia kuin kevytmaito (120 g). D- ja B12-vitamiiniakin on tuotteissa lähes saman verran, lehmänmaidossa tosin vähän enemmän.
  • Soijan terveellisyydestä vedetään kovasti kättä, mistä voi lukea esim. Uusimusta-blogista tai ympäriinsä netistä... Lopullista totuutta ei ole löytynyt.

Kauramaito

  • Kevyempää (rasvaa noin 0,5 grammaa) ja ravintoarvoiltaan heikompaa kuin soijamaito. Kauramaitoa saa luomuna, D- ja B12-vitaminoituna ja kalsiumrikastettuna. Oatlyn kauramaitolitran kalsium- ja D-vitamiinipitoisuus on sama kuin lehmänmaidon.
  • Kauran rasva on hyvälaatuista ja se sisältää vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. Kauran proteiinikoostumus on ravitsemuksellisesti paras tavallisimpiin viljalajeihin verrattuna.
  • Kaura tekee hyvää sydämelle! Se sisältää vesiliukoisia ravintokuituja, beetaglukaaneja, jotka voivat auttaa alentamaan kolesterolia.
Vaihtoehtoja on tietty muitakin, etenkin manteli-, riisi- ja kookosmaito. Ne eivät vielä kuulu säännöllisesti omaan ruokavaliooni. Ehkä lähiaikoina. Näiden vertailua on suoritettu esim. Uusimusta-blogissa.



14 kommenttia:

  1. mulla on aina ollut tapana juoda soijamaitoa, juurikin tuota alpron lightia. riisimaito on testattu, mutta se oli vähän mitäänsanomaton. tuota kaurajuomaa en ole edes ajatellut, aina vaan kulkenut ohi ja vähän ihmetellyt samalla. jotenkin oon ajatellut että se on lapsille tarkoitettu, johtunee tuosta nallen kuvasta.
    mutta hei, pitääpä koittaa muitakin. tottahan tuo on mitä soijan eettisyydestä sanoit.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! Riisimaitoa täytyisi ehkä kokeilla uudestaan, mutta muistelen samoin kuin sinä että se oli vähän mitäänsanomatonta...

    Kauramaitoa löytyy (kaupasta riippuen) jo useampaa eri merkkiä, ja positiivista että Keiju tekee juomaa suomalaisesta kaurasta! Maku tietty vaatii totuttelua. Itsekin "sorruin" taas tänään ostamaan Alpron light-soijajuomaa, kun siitä kovin tykkään. Onneksi makutottumukset myös muuttuvat ajan myötä! :)

    VastaaPoista
  3. Mitenköhän mä tänne eksyin?

    No, anyway, Oatlyn viritetty eli vitaminoitu kauralieju (musta tölkki) on ymmärtääkseni ihan samaa kamaa kuin luomu, mutta luomumerkkiä ei tietty voi sille antaa juuri lisäysten vuoksi (http://www.oatly.fi/kysymyksia-ja-vastauksia/kysymyksia-ja-vastauksia).

    Kauramaidon käyttöön pitäis olla pieni pikakurssi, koska kiinteämmät ainekset siinä saostuvat pohjalle. About näin: purkki pitää avata, jotta sinne pääsee ilmaa, sitten purkki suljetaan ja ravistetaan voimallisesti parikymmentä sekuntia kunnes ei enää hölsky äänekkäästi - silloin kiinteämmät aineet ovat irronneet pohjasta ja sekoittuneet. Hyllyssä nuo kestävät niin kauan, että toimi on pakko tehdä. Kevyt ravistelu riittää tuon jälkeen.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista sekä kauramaidon käyttövinkistä! En tiennyt, että purkki kannattaa avata ja sulkea ennen ravistamista, vaan olen ravistellut sitä ennen ensimmäistä avaamiskertaa kuten esim. soijamaitoa. Aina oppii uutta!

    VastaaPoista
  5. Minusta Oatlyn kaurajuoma on aika tylyn makuista(kyllä siihenkin varmaan tottuisi), taas kun Rainbow:n verio on tosi hyvää. Soijajuoman(ainakin maustamattoman,jossa vain vettä ja soijapapua) maku vaatii vähän totuttelua.

    VastaaPoista
  6. Täytyykin maistaa Rainbow:n kaurajuomaa, toistaiseksi olen kokeillut vain Oatlya, joka kyllä on aikas tujun makuista...

    Soijajuoma vaatii kyllä totuttelua. Itse asiassa juuri eilen tutkailin tuoteselosteita lähi-Alepassa ja päätin vaihtaa maustamattomaan soijajuomaan, koska tajusin että ainakin light-versiossa on fruktoosia! Ei ihme, että on niin maistuvaa & makeaa...

    VastaaPoista
  7. Ekologisuuta pohdittaessa on myös mietittävä soijan ja kauran tuotannon ympäristövaikutuksia. Soijaa tuodaan niin mittavissa määrin rahtilaivoilla, että kuljetuksen ympäristövaikutukset kok elinkaaren ympäristövaikutuksiin nähden on todella pienet. Ilmeisesti aasiassa soijan tuotanto on paljon ekotehokkaampaa, kuin Suomessa tai ruotsissa, ilmaston vuoksi. En tosin tiedä miten se vertautuu kauraan. Tota pohdintaa kannattaa siis viedä pidemmälle, ennen kuin tekee johtopäätöksen. Tosiaan, yli 90 tuotetusta soijasta on geenimanipuloitua, mutta yli 90 prosenttia menee eläinten rehuksi. Ts. about kaikki. Soijamaidoissa on käsittääkseni merkinnät non-gmo:sta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, mikään ei ole niin mustavalkoista. Pitäisikin perehtyä paremmin tuotantoketjuihin ja niiden ympäristövaikutuksiin... ja löytää puolueetonta tietoa aiheesta.

      Soijamaidoissa (ainakin Alpro Soyalla) on maininta, etteivät he käytä geenimanipuloitua soijaa tuotteissaan. Hyvä niin!

      Poista
  8. Hesarin sivuilla on ohje itsetehtyyn kauramaitoon!

    http://www.hs.fi/ruoka/a1349757940328

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos vinkistä! Täytyykin testata kauramaidon tekemistä itse. :) Säästäisi varmaan pitkän pennin...

      Poista
  9. Muuntogeeniset kasvit voivat auttaa maailman nälkäongelman ratkaisemisessa. Toivoisin, että ottaisit asioista vähän selvää etukäteen, ennen kuin jatkat tätä "apua apua geenimanipulaatiota!"-hysteriaa. Tiedätkö edes, mistä siinä on kyse?

    VastaaPoista
  10. Mitä vikaa geenimanipulaatiossa on? Sillä on merkittävä rooli maailman nälänhädän ratkaisemissa. Järkyttävää, miten ihmiset tuomitsevat monet hyvät ja hyödylliset tieteen edistysaskeleet, vain koska kuulostavat pelottavilta, ottamatta laisinkaan selvää etukäteen. Tuosta GMO-kammosta tulee mieleen ihmiset, jotka eivät ota rokotteitakaan, koska niistähän saa autismin!

    VastaaPoista
  11. Ja nälänhätä on helpottunut huomattavasti geenimanipulaation jälkeen vai? Cowscospirasy dokumentin mukaan nälänhätä saadaan sillä kuriin kun ihmiset lopettavat lihan syönnin, jolloin viljeltävällä sadolla saataisiin nälkäiset ihmiset ruokittua. Ja kuten jo aiemmin täällä on kommentoitu 90% soijapavuista tuotetaan gmo menetelmällä ja arvaan, että tästä suurin osa päätyy eläintenrehuksi eli ei paljon tämäkään keksintö ole nälänhätää poistanut. Nälänhätähän on kuitenkin edelleen ongelma? Mutta kiitos aiemmista vinkeistä ja pohdinnoista eri kasvisjuomavaihtoehtojen välillä sain hyviä vinkkejä:)

    VastaaPoista
  12. Lehmä oli vielä sotien jälkeenkin aina -60 luvulle köyhien maalaisten tapa jalostaa heinää arvokkaammaksi ravinnoksi, eli maidoksi. Maitotilillä ostettiin kahvia, suolaa ja kestokulutushyödykkeitä. Tässä tuotantotavassa, jossa myös lehmien jätökset käytettiin viljelykierrossa huolella, pääosin lihasvoimalla työstäen kuten koko viljelyprosessi, ei käsittääkseni ollut juurikaan mitään epäekologista.

    Muutoksen on aiheuttanut pyrkimys halpaan ruokaan, ja siinä välttämättömään tehotuotantoon. Lehmän ravinnoksi tuodaan soijaa ja maissia, rakennetaan betonista tehotuotantotilat, ja koneellinen viljely on maksimoitu työpanoksen minimoimiseksi.

    Jos kuluttaja olisi valmis maksamaan heinä/ohra/kauraravinnolla elävän, vähän ulkoisia tuotantopanoksia kuluttavan pienissä yksiköissä käsityöllä hoidetun lehmän maidosta riittävän hinnan niin, että viljelijällä olisi mahdollisuus sillä tulla toimeen, niin maito olisi moninkertaisesti kalliimpaa kuin nykyisin, mutta samalla myös ekologisempaa.

    Jos jollakin on tilaisuus, niin suosittelen lentoa San Diegosta New Yorkiin. Jossain suurten järvien länsipuolella avautuu sellaiset viljelylakeudet, jotka nähdessä tajuaa missä viljan, soijan, maissin hinta romahtaa. Monokulttuuria silmänkantamattomiin, lentokoneestakin katsoen. Geenimuuntelua jossa ei geenimuuntelemattomalla tuotteella ole kasvutilaa, sitä ei saa kasvattaa ettei geenit sekoitu, yli 90 prosenttia on muuneltuja kasveja. Siinä missä suomalaisen lehmän väitetään saastuttavan Suomenlahden saa amerikkalainen viljelijä autioittaa osavaltioittain maata geenimuunnellun monokulttuurin alle. Ja täällä kerrotaan miten halpaa ja ekologista soija on, ja kulkee kätevästi laivalla Suomeen.

    Mis ekologisuus?

    VastaaPoista