perjantai 7. syyskuuta 2012

Toisen kierroksen mies = kriisipesäke

Tapasin tänään rakasta ystävääni, joka on kuukauden ajan tapaillut tosi mukavaa miestä. He tapasivat kattobileissä ja näkivät toisiaan sen jälkeen melkein päivittäin - aina silloin, kun miehen kaksospojat ex-liitosta eivät olleet hänen luonaan.

Mukavaa siis oli kaikin puolin, tai ainakin ystäväni kuvitteli niin, kunnes hän vaistosi jotain outoa ja kysyi mieheltä, oliko tämä kenties ollut jonkun muun kanssa. Mies tunnusti teon ja kertoi sen olleen "hätäratkaisu", koska häntä ahdisti se, että ystäväni halusi jotain enemmän. Ai halusiko? Lyhyen keskustelun jälkeen kävi ilmi, ettei ystäväni sen kummempia "halunnut" tai ollut edes ajatellut tulevaisuutta. Kunhan teki mieli nauttia hetkestä, kun oli pitkästä aikaa tavannut kivan tyypin.


Eikä tämä ole ainoa vastaava tilanne ystäväpiirissäni. Liian usein kuullut tapauksista, joissa kaikki menee tosi kivasti, kunnes mies yhtäkkiä ahdistuu ja tekee jotain radikaalia päästäkseen pois tilanteesta. Yleensä sitten eron jälkeen, jos ja kun voidaan jo keskustella rauhallisesti, paljastuu ettei nainen itse asiassa missään vaiheessa haaveillutkaan pallosta nilkkaan, suurperheestä ja yhteisestä hautapaikasta. Kunhan halusi kokeilla, minne juttu johtaa - jos minnekään. Sinne asti ei ikävä kyllä ikinä tunnuta päästävän, kun mies jo kuvittelee ties mitä ja joutuu paniikkikohtaukseen. Miksi? Ei mitään hajua.


Tosin pienen empiirisen analyysin perusteella näyttää siltä, että aika usein näillä miehillä on takanaan vaikea (avio)ero. Koska eroa ei ole ikinä kunnolla käsitelty eikä päästy siitä yli miehen päässä, niin kaikenlaiset kriisit ja patoutumat heijastuvat viattomiin naisiin, joita miehet myöhemmin tapaavat. Exät kummittelevat... hamaan tappiinko?!

No, jotkut miehet toki käsittelevät ongelmiaan. Esimerkiksi tämä ystäväni miestapaus poti terapeuttinsa mukaan kriisiä liiasta kilttiydestään, ja terapeutti määräsi häntä olemaan itsekkäämpi, "paha poika". Niinpä hän nyt kaatoi naisia minkä ehti. Ei voi kuin toivoa, että joku päivä kriisi helpottaa. Ja että ystäväni (ja niin moni muu älykäs, nätti ja tasapainoinen nainen) tapaisi normaalin, fiksun (ja tietty suht ok näköisenkin) suomalaisen miehen - ei aina vain kriisipesäkkeitä. Ehkä sellaisiakin vielä löytyy jostain kolkasta?







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti