On se kumma, miten sitä ajattelee olevansa niin korvaamaton työntekijä, ettei voi olla päivääkään pois. Kollegoja kyllä kannustamme aina puolin ja toisin sairastamaan rauhassa, mutta kukaan ei oikeasti sitä tee. Älytöntä!
No, ei auta. Ainakaan ei tarvitse enää miettiä ehtisikö käydä kavereiden kanssa yhdellä olusella ennen R&A-leffoja, kaikki se vaihtui sohvalla makaamiseen ja kuuman mustaherukkamehun litkimiseen, jota raahauduin viime voimillani ostamaan Ruoholahden Citymarketista (ei suositeltava kokemus perjantai-iltapäivällä ja kipeänä, porukkaa ihan liikaa. Meinasin tuupertua ennen kuin löysin mehuhyllyn valtavassa kompleksissa. Tuskahikeä pukkasi.
En tiedä, kuinka moni kokee samaa, mutta itselläni lähtee aina hullu henkinen taistelu flunssaa vastaan käyntiin - siis sen lisäksi, että napsin tupla-annokset D-vitamiinia, kalanmaksaöljyä, sinkkiä (toimii!) ja varmuuden vuoksi vielä B-vitamiinia ja magnesiumiakin. Sekä tietty monivitamiinipuristeen, maitohappotabletin ja ja ja... mitä kaapista nyt löytyykin. Särkylääkettä ainakin.
Ei ihme, että poikaystävä tiedusteli eilen töistä tullessaan mitä ihmettä olen nauttinut, olin kuulemma sen verran normaalia sekavampi. :)
Onneksi vietin tänään Kansallista etätyöpäivää, vaikka eilen kävin vielä fiksuna tyttönä juoksulenkillä ("ei tässä mitään") ja illalla saunassa. Ja valvoin myöhään. Ei ihme, että tänään iltapäivällä olo alkoi nopeasti kurjistua. Olin kuin tulisilla hiilillä, kiroilin tietokoneelle, työlle, R&A-leffojen paljoudelle, sille että ulkona oli nätti ilma, etten päässyt baariin kavereiden kanssa, että syön karkkia ja mahaan sattuu - ihan KAIKKI oli huonosti! Onneksi olin yksin kotona, tosiaankin.
Ehkä aggressiivisuus on yksi viruksen oireista? Mahtaako muilla olla tällaista?! Itselläni viha maailmaa kohtaan kestää niin kauan, kunnes annan periksi, vetäydyn vällyjen alle ja sanon maailmalle ja kaikelle tekemiselle adiós. Mielellään vielä telkku päälle ja jotain täysin typerää "miten teen koirastani huippumallin" -ohjelmaa naamaan.
Mutta toivossa on hyvä elää. Jos tänään olen kunnolla, ehkä huomenna voin taas jatkaa elämää, mennä kaverin barbeque-bileisiin grillaamaan jättikatkiksia, vierailla toisissa synttäribileissä ja katsoa hyvää leffaa kavereiden ja poikaystävän kanssa. Saas nähdä, peukut ristiin. Onneksi huomenaamulle on varattuna hieroja Flow21:ssa, ihan kotikulmilla - niin kipeäksi ei saa tulla, etten sinne pääse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti